Become a Member!

A local group of the open knowledge foundation

You are browsing the archive for Antti "Jogi" Poikola, Author at OKFN LOCAL: Finland.

Breakfast sessions on MyData and Open Science

Antti "Jogi" Poikola - March 3, 2015 in Events, Featured

 

logotOpen Knowledge will organize English language breakfast sessions on MyData (Monday March 9th @9AM) and Open Science (Tuesday March 10th @9AM). The idea is to serve food for mind and body at the same time – one hour lively discussions with short introductory lectures.

Welcome to enjoy and please spread to word for both Finnish and non-Finnish speakers who might be interested in MyData or Open Science!

More information and registration for the breakfast session:

6Aika hakuinfo työryhmille

Antti "Jogi" Poikola - February 6, 2015 in Nofications, Uncategorized

EDIT 26.2.2015

Viimeiset viikot ovat olleet kiireisiä 6AIKA avoimen datan rahoitushakujen valmistelussa. Humenna 27.2.2015 on hakemusten jättämisen deadline. Avoimuuden henkeen alla on tiivistelmät ja linkit hakemuksiin, joita Open Knowledge Finland on jättämässä päähakijana. Kaikkia hakemusdokumentteja voi vielä kommentoida.

6AIKA Liikenne-datam.me Liikenne-datam.me -hanke luo infrastruktuurin ja toteuttaa pilotin, jolla kaupunkilaiset voivat osallistua kaupungin liikennejärjestelmien kehittämiseen ja parantaa omia liikkumistapojaan. Liittymällä palveluun kaupunkilaiset voivat turvallisesti säilyttää kaiken tiedon omasta liikkumisestaan ja jakaa sen anonyymisti sekä kaupungin, että muiden mahdollisten palveluntarjoajien kanssa.

http://okf.fi/6aika-mydata

6AIKA avoin tiede Hankkeessa toteutetaan laadukas ja helposti käyttöönotettava kaupunkien avointa dataa hyödyntävä yliopistotasoinen avoimen tieteen kurssikonsepti ja siihen liittyvät avoimet oppimateriaalit. Samalla tiivistetään suomalaista avoimen tieteen verkostoa, sekä erityisesti oppilaitosten ja kaupungin datan avaamisesta vastaavien henkilöiden välistä yhteistyötä.

http://okf.fi/6aika-avoin-tiede

6AIKA Hack for Finland Hack for Finland on areena, jossa innovatiivisuus, uusi teknologia, data ja ihmiset kohtaavat. Tämän kaikille avoimen innovaatiokilpailun tarkoitus on löytää uusia tapoja jalostaa avointa dataa vastaamaan kaupunkien haasteisiin ja kuluttajien toiveisiin. Hack for Finland innostaa yrityksiä ja muita sovelluskehittäjiä käyttämään kaikkea saatavilla olevaa dataa. Hankkeen tavoitteena on auttaa luomaan uusia liiketoimintainnovaatioita, uusia digitaalisia palveluita, sekä uusia yrityksiä. Hack for Finland jatkaa vuodesta 2009 alkanutta Apps4Finland-perinnettä ja uudistuu suunnaten erityisesti uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

http://okf.fi/6aikahakemus

 

Tietopaketti 6AIKA hakijoille

Tässä koostamani esitietopaketti kaikille, jotka ajattelevat 6aika-hakuja. Käsittääkseni 6aika-sivusto on uudistumassa ensiviikolla ja varmaan paljolti samoja matskuja tulee sinnekin, mutta esimerkiksi tuon budjettiselvittelyn kanssa vietimme kohtuullisen paljon aikaa, joten toivottavasti siitä on iloa muillekin.

  1. Hakuohje (tämä tulee lukea supertarkasti), kalvosetti virallisesta hakuinfosta ja 6Aika -hakusivu
  2. Esimerkkitaulukko EAKR rahoitusosuuksien laskentaan http://okf.fi/6aika-budjetti-template
  3. Hakemusten pisteytys http://okf.fi/6aika-pisteytys
  4. EAKR-hakemuspohja 2014-2020 (6Aika-avoindata) http://okf.fi/6aika-hakemus-template
  5. EAKR-hakemuspohja, osatoteuttajan taustalomake 2014-2020 (template)
  6. Päähakijan ja Osatoteuttajien välinen aiesopimus http://okf.fi/6aika-aiesopimus-template
  7. Julkisten rahoittajien rahoitussitoumus http://okf.fi/6aika-rahoitussitoumus
  8. Kaikkien päähakijoiden kannattaa nyt jo heti kaivaa esille KATSO -tunnukset ja tutustua EURA-järjestelmään, johon hakemukset jätetään – tätä ei saa jättää viimetippaan!

Ideat ja valmisteltavat OKFFI hakemukset avoimessa padissa https://pad.okfn.org/p/6Aika-06022015


Vastauksia lähettämiimme kysymyksiin 6aika-hakua koskien:

Kysymys: Onko 33% rahoituksesta pakko tulla joltain julkiselta taholta vai voiko laittaa sen esim. omasta pussista

Vastaus: Omarahoitusosuus 33% on oltava julkista rahaa, joka voi tulla joko kaupungeilta (jos näin heidän kanssaan sovittu) tai kokonaisuudessaan tai osittain toteuttajaorganisaatiolta (mikäli siis julkisorganisaatio) itseltään. Jokaisen hankkeen osatoteuttajan tulee osallistua omarahoitusosuutensa kattamiseen joltain osin. Yksityisen rahoituksen mahdollisesta käyttämisestä tulee neuvotella rahoittajan kanssa (Uudenmaan liiito).

Kysymys: Voiko mukana olla ulkomaalaisia rahoittajia / osatoteuttajia?

Vastaus: Rahoitusta voivat saada vain kotimaiset tukikelpoiset hakijat. Lisätietoja rahoittajalta.

Kysymys: Avautuuko syksylä “avoin osallistuminen” teeman pilottihakuja, kuka on sen osion vastuuhenkilö (vrt. Saastamoinen avoimessa datassa)?

Vastaus: Teemoilla ei varsinaisesti ole vastuuhenkilöä, mutta kullakin painopisteellä tulee alkuvaiheessa olemaan 3-vuotinen kärkihanke, jolla on koordinaattori/vastuuhenkilö (kuten Saastamoinen avoin data -kärkihankkeessa). Pilottien tulee kytkeytyä kärkihankkeen teemoihin ja sisältöihin. Avoin osallisuus -kärkihanke on tällä hetkellä valmistelussa ja sen vastuuhenkilö on nyt Anna-Mari Sopenlehto Turun kaupungista. Uusia rekrytointeja on kuitenkin tiedossa, joten myöhemmin kärkihankkeen vastuuhenkilö tulee luultavasti muuttumaan. Avoimen osallisuuden ensimmäinen pilottihaku avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Pilottihaku tulee olemaan ESR-rahoitteinen ja kohdistuu toimintalinjaan 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus. Lisätietoja hausta tulossa piakkoin 6Aika.fi -sivuille.

Kysymys: Maksetaanko flatrate toteutuman mukaan, esim. jos valittu 24% on niin pitääkö näyttää paper trail kaikista siihen kuuluvista kustannuksista, vai maksetaanko se nimenomaan könttänä ilman raportointivelvoitetta?

Vastaus: EAKR-rahoitteisissa hankkeissa flat rate voi olla joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Jos flat rate on 24% henkilöstökustannuksista, kattaa se tällöin hankehenkilöstön:

  • matkakustannukset
  • toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyskustannukset
  • ohjausryhmän kustannukset

Näitä kustannuksia ei tarvitse erikseen raportoinnissa todentaa eli ei tarvitse näyttää paper trailiä flat rate -kustannuksista. Maksatushakemuslomakkeella EURA-järjestelmä laskee flat rate -prosentin suoraan henkilöstökustannuksista ja tällä summalla on pystyttävä kattamaan yllä olevat kulut (jos siis kyseessä 24% flat rate, 15% flat rate on muuten sama, mutta se ei kata matkakustannuksia vaan ne raportoidaan toteutuneen mukaan).

Kysymys: Mikä on yliopistojen ja oppilaitosten rooli yksityisiä vai julkisia?

Vastaus: Tämä riippuu omistajuudesta ja organisaatiomuodosta. Esim. säätiöpohjaiset organisaatiot ovat yksityisiä. Lisätietoja asiaan saat rahoittajalta.

Kysymys: Voiko hakijoiden joukossa olla toimijoita kuutoskaupunkien alueen ulkopuolelta, jos konsortiossa kuitenkin on vaadittavat kaksi toimijaa vähintään kahden kuutoskaupungin alueelta?

Vastaus: Tästä rahoituksesta ei voida rahoittaa alueen ulkopuolisia toimijoita.

Kysymys: Tarvitseeko hakijoiden joukossa olla kuutoskaupunkien omia organisaatioita (esim. kaupungin sivistystoimi tai liikennelaitos) vai voiko kaikki hakijat olla esim. yhdistyksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita jne. joilla ei välttämättä suoraa sidosta kaupunkiorganisaatioihin?

Vastaus: Kyllä, hakijat voivat olla myös pelkästään esim. yhdistyksiä tai tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, jotka toimivat kuutoskaupunkien alueella. Eli kaupunkiorganisaatioita ei välttämättä tarvita mukaan osatoteuttajina pilottihankkeisiin.

Kysymys: Mikä on yritysten rooli, jos ovat hankkeen epäsuorina hyödyn saajina esim. pilottien kautta sovelletaanko esim. DeMinimis -sääntöä tai onko muita rajoituksia?

Hakuohjeissa kohdat:

“Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.”

“Hallinnoijan ja osatoteuttajien lisäksi hankkeella voi olla myös muita yhteistyökumppaneita (esim. pk-yritykset). Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. Yhteistyökumppani voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei kuitenkaan makseta tukea hankkeesta.”

Vastaus: Voittoa tavoittelevat yritykset eivät voi suoraan saada 6Aika-rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseen, mutta voivat osallistua hankkeisiin yhteistyökumppaneina antamalla hankkeisiin rahallista tai muuta panostusta. Yrityksiä halutaan hankkeisiin mukaan esimerkiksi kertomaan toiveistaan, sekä kehittämään ja testaamaan uusia palveluja yhdessä kaupunkiyhteisön eri toimijoiden kanssa. Yritykset ovat myös tässä 6Aika-haussa hankkeissa tehtävien toimenpiteiden pääasiallinen kohderyhmä.

Jos yritykset ovat hankkeessa hyödyn saajia (esim. saavat hankkeen kustantamaa konsultointia tai koulutusta) hankehakemuksessa tulee tehdä De Minimis -tuki-ilmoitus. Lisätietoja saat rahoittajalta.

Kysymys: Kuinka suuri on omarahoitusosuus 33% joka voi koostua joku kunnan/muun julkisen rahoituksesta tai yksityisestä rahoituksesta?

Hakuohjeissa kohdat:

“Kaikkien tuensaajien on osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella. Tuensaajan omarahoitusosuuden tulee sisältää tuensaajan omaa rahoitusta. Lisäksi osan omarahoitusosuudesta voi kerätä jostain muualta, esimerkiksi hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä. Jos hankkeen kohderyhmänä ovat pk- yritykset, on suositeltavaa, että osa hankkeen rahoituksesta koostuu yksityisestä rahoituksesta. Yksityisen rahoituksen määrä on indikaattorina toimintalinjan 2 erityistavoitteessa 4.1 ja sille on asetettu oh jelmassa tavoitetaso.”

Vastaus: Omarahoitusosuuden osuus on 33%, ja sen tulee olla julkista rahoitusta. Kaikkien tuensaajien on myös itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella. Kaupunki saattaa kattaa osan tuensaajan omarahoitusosuudesta (kuntarahoitus), jos kokee hankkeen strategisesti tärkeäksi alueelleen. Kuntarahoituksesta tulee neuvotella ao. kaupungin/kaupunkien kanssa ennen tuen hakemista. Hakijan omarahoitusosuudesta ja/tai kaupungin sitoutumisesta esitettyyn rahoitusosuuteen tulee toimittaa kirjallinen todistus rahoitushakemuksen liitteenä tai viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä.

Kysymys: Miten rahoitus tilitetään ajallisesti? Pitääkö organisaatiolla olla siis kassassa rahaa tekemiseen ja tuet jälkikäteen, vai maksetaanko etukäteen tai erissä ja kuinka paljon ja milloin.

Vastaus: Periaatteessa ennakkorahoitus on mahdollista tällä rahoituskaudella. Käytännössä julkisyhteisöile sitä myönnetään vain erityistapauksissa. Hankkeelle tehdään maksatushakemukset raportointikausittain (rahoittaja määrittelee raportointikauden) EURA2014-järjestelmään, jonka jälkeen hyväksyttyjen kulujen perusteella maksatus suoritetaan hankkeen hallinnoijaorganisaatiolle (joka myös koostaa maksatushakemukset muiden osatoteuttajien toimittamien tietojen perusteella). Tuen saa siis jälkikäteen maksatushakemusten laatimisen jälkeen.

Kysymys: Paljonko on haettavissa oleva rahoitus per hanke?

Hakuohjeissa kohdat:

“Kertakorvausmallin mukaisissa hankkeissa julkisen rahoituksen osuus on korkeintaan 100 000 € (= EU/valtio + kuntarahoitus + muu julkinen rahoitus). Kertakorvaushankkeessa on hankkeen tuloksen ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä.”

Vastaus: Yksittäisen hankkeen budjettia ei ole nyt käynnissä olevassa haussa rajattu ennakkoon, mutta hakukierroksen kokonaisbudjetti on määritelty, ja rahoitusta on jaossa tässä haussa maksimissaan 5 milj. € (yhteensä jaettavaksi kahden eri painopistealueen kesken). On mahdollista että jatkossa voidaan ennakkoon määritellä haussa oleville hankkeilla maksimibudjetti.

Mainitsemasi kertakorvausmalli sopii pienille hankkeille, joiden tulokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. Tällöin hankkeen julkisen rahoituksen osuus voi tosiaan olla korkeintaan 100 000€ eli tämä malli tosiaan rajaa hankkeen budjettia.

Kysymys: Ketkä muut ovat hakemassa ja mihin aiheisiin, kannustetaanko jossain avoimeen hakemiseen ja ideoiden ristiinpölyttämiseen?

Vastaus: 6Aika-strategiassa kannustetaan avoimeen hakuprosessiin ja ideoiden yhteistyöstämiseen muiden mahdollisten hakijoiden ja kaupunkien kesken. Tähän tarkoitukseen on myös avattu 6Aika.fi -sivustolle yhteydenottolomake, jonka avulla jo välitit nämäkin kysymykset. Jos haluat hankeideaasi palautetta kuutoskaupungeilta tai löytää mahdollisia hankekumppaneita, käy jättämässä hankeaihiosi tai verkostoitumispyyntösi yhteydenottolomakkeen kautta täppäämällä kohtaan “tukityyppi”, että “haluan hankeideaani palautetta”. Tällöin sinulle avautuu hieman erilainen setti kysymyksiä, jossa mm. kysytään etsitkö hankkeen toteutukseen kumppaneita. Kun olet jättänyt yhteydenottolomakkeen, tulee tästä tieto meille strategiatoimistoon ja me puolestaan laitamme pyyntösi eteenpäin oikealle 6Aika-kaupunkikoordinaattorille, joka aloittaa asian käsittelyn ja on yhteydessä jälleen sinuun. Jatkossa on myös tarkoitus, että erilaiset hankeaihiot tulisivat (hakijan suostuessa) kokonaan julkiseen käsittelyyn

Trello-lomakkeille, jossa niistä voidaan keskustella ja niitä voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. Tämä saattaa tulla käyttöön jo seuraavalla 6Aika-hakukierroksella.

Vaihtoehtoisesti voit aina olla suoraan yhteydessä kaupunkien 6Aika-koordinaattoreihin, jotka voivat keskustella hankeaihiosta kanssasi, tarkastella sen sopimista 6Aika-strategiaan ja kyseiseen hakuun ja suositella mahdollisia yhteistyökumppaneita. Aina miettiessäsi hankehakemuksen jättämistä 6Aika-strategian hakuihin on suositeltavaa keskustella 6Aika-kaupungin/kaupunkien kanssa hankeaihiosta.

Yllä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tarkoituksenamme on jatkossa kehittää muitakin välineitä ja tapoja hankkeiden yhteiseen kehittämiseen, toimijoiden verkottamiseen ja ideoiden ristiinpölytykseen. Nyt on siis vasta päästy alkuun, ja jatkoa on luvassa.

Kysymys: Just checking – Tarvitseeko osatoteuttajien kirjautua ja täydentää tietojaan / “allekirjoittaa” jotain EURA:ssa, vai tekeekö päähakija kaiken EURA-työn.

Vastaus: Hankkeen päätoteuttaja jättää yhden yhteisen EURA2014-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen toteuttajien puolesta. Yhteishankkeissa projektihakemuksen liitteenä toimitetaan aiesopimus yhteishankkeen toteuttamisesta. Aiesopimuksessa osatoteuttajat sitoutuvat yhteiseen hakemukseen, sopivat hankkeen hallinnoijasta ja valtuuttavat päähakijan/hallinnoijan jättämään EURA2014- hakemuslomakkeen puolestaan. Tämä on erittäin tärkeää, koska harkinnanvaraista avustusta ei voida myöntää sellaiselle taholle, joka ei ole ao. tukea hakenut.

Kysymys: Miten muuten arvonlisäverot? Kun hankkeen osatoteuttajat (esim Open Knowledge Finland ry) eivät ole arvonlisävelvollisia, miten hankkeen kustannukset raportoidaan? Jääkö ALV (jota toteuttajat eivät siis saa vähennettyä) heidän tappioksi hankkeesta vai voiko ne sisällyttää kustannuksiin?

Vastaus: Hakemuksessa kunkin osatoteuttajan taustalomakkeessa merkitsette jääkö arvonlisävero hakijan/osatoteuttajan/tuen siirronsaajan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäverovalinta tehdään sen mukaan, ilmoitetaanko hankkeen kustannukset verottomina vai sisältyykö kustannuksiin arvonlisävero. Jos arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, arvonlisävero ei ole tukikelpoinen ja kustannukset ilmoitetaan verottomina. Jos taas arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, ilmoitettaviin kustannuksiin tulee sisällyttää arvonlisävero. Viranomainen voi tarvittaessa pyytää arvonlisäveroselvityksen hakijan/osatoteuttajan/tuen arvonlisäveroaseman selvittämiseksi.

Kysymys: Hakuoppaassa on lause “Yhteishankkeessa kaikkien osatoteuttajien tukiprosentti on sama” – Joonas Pekkanen kertaalleen soitti ja kysyi, tarkoittaako tämä myös, että kaikkien osatoteuttajien omarahoitusprosentin tulisi olla sama ja vastaus oli, että ei vaan osatoteuttajat voivat sopia sen keskenään.

Vielä kerran rautalangasta vääntäen kysyisin, että miten osatoteuttajan tukiprosentti lasketaan? Onko allaoleva karkea budjetti OK?

Esim.
100 000        Hankkeen kokonaisbudjetti

Rahoitus: 30 000        Osatoteuttaja 1 omarahoitus 3 000          Osatoteuttaja 2 omarahoitus 67 000        EAKR - tuki hankkeelle

Kulut (50%-50%) 50 000        Osatoteuttaja 1 kulut 50 000        Osatoteuttaja 2 kulut?

Vastaus: Asia on juurikin noin kuin esimerkissänne esitätte. Tukiprosentti on kaikille osatoteuttajille sama. Tässä tapauksessa max 67%. Tukiprosentti lasketaan koko hankkeelle, hankkeen kokonaisbudjetista, eli se on sama kaikille osatoteuttajille (tässä tapauksessa mx 67%). Esim. 100 000€ hankkeelle kokonaisuudessaan tukimäärä on 67 000€. Omarahoitusosuus hankkeelle on tällöin 33 000€ ja se voidaan jakaa osatoteuttajien kesken samoin kuin tukiosuus. Hankekonsortio itse voi sopia omarahoitus- ja tukiosuuden jakautumisen. Jos yksi toimija on valmis kantamaan suuremman vastuun omarahoitusosuudesta, niin se on rahoittajalle ok. Lisäksi teillä on mahdollista kerätä hankkeelle ulkopuolista rahoitusta (eli joku toimija, joka ei ole osatoteuttajana hankkeessa, rahoittaa hanketta). Joka tapauksessa jokaisella osatoteuttajalle tulee olla jonkinlainen omarahoitusosuus hankkeelle. Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää, ja tuen hakijan tulee itse (omarahoitus) osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei poikkeamiseen ole erityisiä syitä (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta, 8/2014, 15§). EURA-järjestelmässä osatoteuttajan taustalomakkeessa olevaan rahoitussuunnitelmaan osatoteuttajan toiselta toimijalta saama rahoitusosuus merkitään ulkopuolisena rahoituksena.

Kysymys: Hakuoppaassa on lause: “Osa yhteishankkeen toimenpiteistä voidaan myös hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluina. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät siis ole mahdollisia.” Kansallisessa lainsäädännössä tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo on 30 000 €, jonka alle jääviin niin sanottuihin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Onko kynnysarvon alapuolelle jääviä hankintoja mahdollista osoittaa tietyille alihankkijoille 6AIKA -hankkeissa?

Vastaus: Jos hankkeeseen liittyvään hankintaan ei ole sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), on tuen saajan voitava esittää, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta, 8/2014, 23§).

Kohtuullisuuden osoittamiseksi hankinnasta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta tarjoajalta sähköpostitse tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Tuensaajan on pyynnöstä toimitettava hankinta-asiakirjat viranomaiselle sekä esitettävä ne tarkastusten yhteydessä.

Ette voi kirjata hankesuunnitelmaan jo valmiiksi valittuja palveluntarjoajia tai suorahankintoja. Lähtökohta on, että kaikki hankinnat kilpailutetaan/hintavertaillaan lakisääteisen kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi.

Kysymys: Joissain yhteyksissä on sanottu, että 6AIKA hakujen kiireellisen aikataulun takia hakijoiden olisi mahdollista täydentää hakemusta, kunhan dedikseen mennessä on muodollisesti pätevä hakemus sisällä. Onko tämä vain huhupuhetta, vai voiko hakemusta täydentää 27.2. dediksen jälkeen ja jos voi, niin miltä osin ja miten täydentäminen tapahtuisi käytännössä.

Vastaus (6aikatoimisto): Selkeimmän ja varmasti paikkaansa pitävän vastauksen tähän saat rahoittajalta. Sen verran tiedämme, että kun rahoitettavaksi valitut hankkeet ovat tiedossa, saattaa rahoittaja käydä hankkeiden kanssa vielä ns. rahoitusneuvottelut (täsmennyskierros), joissa käydään läpi se, onko hakemuksessa vielä jotain teknistä korjattavaa ennen lopullista rahoituspäätöstä.

OKF hakee toiminnanjohtajaa

Antti "Jogi" Poikola - February 3, 2015 in Nofications

Open Knowledge Finland ry. hakee toiminnanjohtajaa. Lisätietoja 3.2.2015 julkaistussa rekrytointi-ilmoituksessa.

_MG_7626Kuva: Daniel Schildt 2013

Open Knowledge Finland ry. on vuoden 2012 lopussa perustettu yhteisölähtöinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka toimii osana kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa. Yhdistys edistää tiedon avoimuutta ja avoimen tiedon hyödyntämistä sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä. Ensimmäisten toimintavuosien aikana Open Knowledge Finlandin toiminta on kasvanut ja vakiintunut niin, että nyt aika on kypsä kokoaikaisen toiminnanjohtajan palkkaamiselle.

Oletko itse tai tunnetko sopivan henkilön, jolla olisi halua ja kykyä lähteä kasvavan yhdistyksen toiminnanjohtajaksi?

Töölö office opening party

Antti "Jogi" Poikola - January 14, 2015 in Events, Featured

OKF_OFFICE

Welcome to the housewarming celebration of the new Open Knowledge Finland office in Helsinki Töölö (Caloniuksenkatu 9) on Friday, January 23, 16:00 – 23:00. Entance and doobell is inside the “porttikonki” / gateway nr. 9, call Jogi 0443375439 if you don’t find the place.

Open Knowledge Finland organizes house warming party in the new Töölö office. Wellcome to pop by or stay longer and feel free to bring friends, kids or pets along. There is also sauna until seven, so take your towel with you if you wish.

Event is open for everybody, just come as you are. Those who are in Facebook can join the FB-event and see who else is coming.

Testaamaan maanmittauslaitoksen APIa

Antti "Jogi" Poikola - October 15, 2014 in Apps4Finland

Maanmittauslaitos sponsoroi vuoden 2014 Apps4Finland -kilpailua ja osana sponsorointipakettia Open Knowledge Finland -verkosto tarjoaa MML:lle Datavalmennusta.

Nyt etsimme tekijää tai tekijöitä, jotka olisivat halukkaita rahaa vastaan testaamaan ja koekäyttämään maanmittauslaitoksen avoimen datan rajapintoja, tekemään jonkun rajapintojen käyttöön kannustavan pienen demosovelluksen ja dokumentoimaan kokemukset ja parannusehdotukset.

Palkkio työstä 500€, tuloksena toivotaan “show and tell” -tyyppistä blogikirjoitusta, joka dokumentoi MML:n rajapintojen käyttöä devaajanäkökulmasta ja kokoaa niihin liittyviä vinkkejä ja myös parannusehdotuksia:

  • Lähdin kokeilemaan Ilmatieteen laitoksen rajapintaa
  • Tavoitteenani oli (voit toteuttaa oman idean tai kysyä meiltä)
  • Näitä työkaluja (ohjelmointikieliä tms.) käytin
  • Helppoa oli… päänvaivaa aiheutti
  • Parannusehdotuksia – esim. miten API ja aineistot kannattaisi esitellä sivustolla niin, että ne houkuttelisivat ja olisivat helppokäyttöisiä ohjelmoijille.

Luonnollisesti jos muuten vain satut rajapintaa testailemaan ja haluat välittää palautteesi, niin nyt siihen on oiva mahdollisuus.

Rajapinta löytyy osoitteessa: http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata

  • Tehdyllä työllä saa osallistua myös Apps4Finland -kilpailuun

Ota yhteyttä antti.poikola[a]gmail.com / 044 337 5439 ja kerro lyhyesti, mitä voisit olla valmis tekemään tarjotulla 500 euron palkkiosummalla.

Testaamaan ilmatieteenlaitoksen APIa

Antti "Jogi" Poikola - September 22, 2014 in Apps4Finland

Ilmatieteenlaitos sponsoroi vuoden 2014 Apps4Finland -kilpailua ja osana sponsorointipakettia Open Knowledge Finland -verkosto tarjoaa Ilmatieteenlaitokselle Datavalmennusta.

Nyt etsimme tekijää tai tekijöitä, jotka olisivat halukkaita rahaa vastaan testaamaan ja koekäyttämään ilmatieteen laitoksen rajapintaa ja esittelemään käyttäjän näkökulman 6.10.2014 klo 9:30 – 12:00 järjestettävässä tapahtumassa Kumpulan kampuksella.

Palkkio työstä 500€, tuloksena toivotaan “show and tell” -tyyppistä esitystä ja sitä tukevaa blogikirjoitusta (ei tarvitse olla pitkä):

  • Lähdin kokeilemaan Ilmatieteen laitoksen rajapintaa
  • Tavoitteenani oli (voit toteuttaa oman idean tai kysyä meiltä)
  • Näitä työkaluja (ohjelmointikieliä tms.) käytin
  • Helppoa oli… päänvaivaa aiheutti
  • Parannusehdotuksia – esim. miten API ja aineistot kannattaisi esitellä sivustolla niin, että ne houkuttelisivat ja olisivat helppokäyttöisiä ohjelmoijille.

Luonnollisesti jos muuten vain satut rajapintaa testailemaan ja haluat välittää palautteesi, niin nyt siihen on oiva mahdollisuus.

Rajapinta löytyy osoitteessa: https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data

  • Tehdyllä työllä saa osallistua myös Apps€Finland -kilpailuun

Ota yhteyttä antti.poikola[a]gmail.com / 044 337 5439

My Data -selvitys julkaistu

Antti "Jogi" Poikola - August 21, 2014 in Featured, My Data, Working Groups

My Data -selvitys

 

 

Liikenne- ja viestintäministeriön tilauksesta tehty My Data -selvitys julkaistiin 16.9.2014 Avoin Suomi 2014 -tilaisuudessa.

Julkaisu on jo ennen valmistumistaan ollut avoimesti kiinnostuneiden kommentoitavissa verkossa Google Docs -alustalla. Saadut kommentit ja palaute ovat olleet korvaamattoman arvokasta ja edistänyt hyvin aiheen ympärillä käytävää keskustelua, suurkiitos kaikille osallistuneille! Selvitys pidetään avoimesti kommentoitavissa myös julkaisun jälkeen.

Linkit


Testaamaan Tilastokeskuksen uutta APIa

Antti "Jogi" Poikola - July 21, 2014 in Apps4Finland

Tilastokeskus sponsoroi vuoden 2014 Apps4Finland -kilpailua ja osana sponsorointipakettia Open Knowledge Finland -verkosto tarjoaa Tilastokeskukselle Datavalmennusta.

Tilastokeskus on julkaisemassa alkusyksystä uutta versiota StatFin API:sta. Datavalmennus tähtää siihen, että syyskuussa, kun uusi API-versio virallisesti julkistetaan olisi ohjeistukset jo testattuja ja hyviä.

Nyt etsimme tekijää tai tekijöitä, jotka olisivat halukkaita rahaa vastaan testaamaan ja koekäyttämään uutta rajapintaa ennen virallista julkaisua. Könttäpalkkio työstä 500€ ja tekeminen elokuun aikana.

Luonnollisesti jos muuten vain satut rajapintaa testailemaan ja haluat välittää palautteesi, niin nyt siihen on oiva mahdollisuus.

Osoite API:n testiversioon on osoitteessa: http://stat.fi/org/lainsaadanto/api.html

Kysymyksinä mm:

  • Miten API ja aineistot kannattaisi esitellä sivustolla niin, että ne houkuttelisivat ja olisivat helppokäyttöisiä ohjelmoijille.

  • Erityiskysymyksenä, että miten tietojen yhdistelyä eri taulukoista voidaan helpottaa – tätä varten on tehty Väestölaskenta API demo, jossa muuttujia on “litistetty” 1-ulotteisiksi käytön helpottamiseksi.

Ota yhteyttä antti.poikola[a]gmail.com / 044 337 5439

Kokemuksia miljoonahankkeen avoimesta valmistelusta

Antti "Jogi" Poikola - July 11, 2014 in Featured, Open Democracy, Working Groups

Matti Saastamoinen - Twitterissä @smoinen

Matti Saastamoinen – Twitterissä @smoinen

Matti Saastamoinen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeasta on juuri saanut yhden urakan valmiiksi ennen kesälomia. Hän oli päävastuullisena avoimen datan kärkihankkeen valmistelusta 6Aika-strategiaan. Ei ole aivan pieni työ tehdä hakemusta ja valmistella kolmivuotista EU-rahoitteista 11 toimijan yhteishanketta, jonka kokonaisbudjetti on yli 8 miljoonaa euroa.

Vaikka lopullista rahoituspäätöstä pitääkin vielä odotella, niin hanke on jo tässä vaiheessa ollut uraauurtava, koska hankesuunnitelma ja sen budjetti olivat luonnosvaiheesta lähtien kaikkien kiinnostuneiden vapaasti kommentoitavissa Google Drive -palvelussa (http://bit.ly/6aika-avoindata). Haastattelussa Matti Saastamoinen vastaa, miltä tuntui valmistella miljoonahanketta täysin avoimesti verkossa.


Miltä avoin kommentointi tuntui hankkeen valmistelijan näkökulmasta?

“Avoimuus ja ihmisten kommentit toivat virtaa omaan tekemiseen. Tuntui, ettei oltu yksin kirjoittamassa suunnitelmaa. Kun aamulla tuli töihin, oli ilo katsoa, mitä uusia kommentteja oli tullut illan ja yön aikana.”

Oli mielenkiintoista nähdä ihmisten kiinnostus hanketta kohtaan. Useita kertoja suunnitelmaa oli katsomassa samanaikaisesti toistakymmentä henkilöä. Pääosa kommenteista tuli hankekumppaneilta ja avoimeen dataan perehtyneiltä aktiiveilta. Suurelta tuntemattomalta yleisöltä kommentteja ei niinkään tullut, mikä osin varmasti johtuu siitä, ettei kommentointimahdollisuutta tässä ensimmäisessä avoimuuskokeilussa erityisesti markkinoitu.

Kommentoinnin kautta saatiin aidosti hyödyllistä palautetta ulkopuolisilta. Kommenttien perusteella teksti selkeytyi, kuvia parannettiin ja sisältö muokkautui ideoiden ja ehdotusten kautta. Tällä kertaa luonnostekstiä oli jo ehditty sisällöllisesti työstää puolivalmisteen tasolle ennen, kuin se avattiin. Voi olla, että mikäli avaaminen olisi tehty aikaisemmin, olisivat kommentit saattaneet olla laaja-alaisempia ja strategisesti linjaavampia – nyt ne olivat enemmän yksityiskohtia parantavia.

Jatkossa avoimessa hankevalmistelussa kannattaa miettiä, mikä on oikea hetki kutsua ihmisiä kommentoimaan. On hyvä olla joku rakenne valmiina, mutta mitä aiemmin saa kommentteja ulkopuolelta sitä enemmän ne voivat vaikuttaa suuriin linjoihin.


Miksi tähän päädyttiin?

“6Aika-strategian ytimessä ovat avoimuus ja yhteisöllisyys, ja tällä tavoin toimimme itse niin kuin saarnaamme ja olemme luvanneet.”

Tampere sai vastuulleen avoimen datan kärkihankkeen valmistelun. Kyseessä on iso, usean toimijan yhteishanke ja kaikki haluttiin mukaan sen suunnitteluun.

Aluksi sitä työstettiin hankekumppaneiden kesken eri kaupungeissa järjestetyissä työpajoissa. Siinä vaiheessa ei ollut vielä mitään kirjoitettua luonnosta hankesuunnitelmasta. Joillain saattoi olla perinteinen ajatus, että kun työpajojen anti saadaan vedettyä yhteen, niin kirjoitetaan dokumentti ja lähetetään se sähköpostitse kommentoitavaksi. Aika nopeasti kuitenkin päädyttiin siihen, että on parempi kirjoittaa luonnos Google Drivessa, jolloin kaikki voivat lukea ja kommentoida aina viimeisintä versiota ja säästytään sähköpostirumbalta.

Harppaus tuntemattomaan otettiin, kun samalla päätettiinkin laittaa suunnitelma avoimesti verkkoon kenen tahansa kiinnostuneen kommentoitavaksi. Tähän tekoon pyydettiin 6Aika-strategian ohjausryhmältä hyväksyntä, joka heltisi helposti.

Perinteistä työpajatyöskentelyä Turussa

Perinteistä työpajatyöskentelyä Turussa


Mitä hyötyjä avoimella valmistelulla tavoitellaan?

“Kaikki viisaus ei asu hankkeen partnereissa, vaan hyviä ideoita tulee ulkopuolelta.”

Nyt lähdettiin kokeilumielellä liikenteeseen, että avataan ja katsotaan, mitä tapahtuu. Se toimikin paljon paremmin kuin suljettu valmistelutyö. Joitain toiveita toki oli sen suhteen, mitä avoimuus voisi tuoda tullessaan. Yleisesti tavoitteena on muuttaa toimintaa julkisissa hankkeissa läpinäkyvämmäksi. Kun julkista rahaa liikutellaan, niin toiminnan on lähtökohtaisesti oltava läpinäkyvää. Aivan käytännöllisesti haluttiin saada näkökulmia ja uusia ajatuksia mahdollisimman monelta – uusia aivoja parantamaan hankesuunnitelmaa.

Positiivinen yllätys oli hankekumppanien välisen yhteistyön syveneminen jo suunnitteluvaiheessa. On tietysti aivan luonnollista, että yhteisöllisyys kehittyy paremmin, kun kaikki kommentoivat samalla alustalla sen sijaan, että vain lähetettäisiin kommentit sähköpostitse jollekin entuudestaan tuntemattomalle, joka kokoaisi hakemuksen.

Jatkossa muiden 6Aika-hankeaihioiden valmistelua avattaessa voidaan olla vielä tavoitteellisempia ja miettiä etukäteen mitä avoimuudella halutaan ja voidaan saavutaa, ja miten tähän päästään. Esimerkiksi työkalujen ja käytännön toimintamallien valinnalla voidaan vaikuttaa siihen, että avoimesta valmistelusta saadaan kaikki ilo irti. Esimerkiksi yritystoimijoita voisi kohdennetusti kutsua kommentoimaan ja valmistelun kuluessa voisi järjestää laajemmalle yleisölle suunnattuja tapahtumia.


Mitä uhkia tai riskejä avoimessa valmistelussa on?

“Alkuun mietittiin, että avataanko dokumentti vain kommenteille vai myös muokkauksille – päädyttiin kommentointiin, että homma pysyy valmistelijoiden hyppysissä.”

Yleisen hallittavuuden näkökulmasta oli hyvä päätös pitää dokumentti avoimena kommenteille, mutta ei suorille muokkauksille. Jatkossa kannustetaan ja koulutetaan hankekumppaneita osallistumaan avoimeen suunnitteluun aktiivisemmin ja otetaan kumppanit mukaan myös suunnitelman kirjoitustyöhön. Nyt Tampere hoiti itse kirjoitustyön ja kumppanitkin pystyivät vain kommentoimaan.

Keskustelun sisältöön liittyen mietitytti, että miten kumppanit lähtevät kommentoimaan avoimesti omalla nimellään. Kommentointi oli nyt vilkasta ja sujui hyvin, käytännössä ei tullut yhtään anonyymia kommenttia, mikä oli hyvä, koska näin tiesimme kommentoijien taustan ja pystyimme olemaan tarvittaessa yhteydessä.

Sitä emme toki tiedä, että jättikö joku kokonaan kommentoimatta sen takia, että kommentit olivat julkisia. Esimerkiksi jyrkän ein sanominen julkisesti omalla nimellään jollekin idealle, mikä muutoin tuntuu nauttivan suuren yleisön suosiota voisi olla kiusallista. On myös mahdollista, että jotkut eivät teknisten esteiden takia pystyneet kommentoimaan. Näitä esteitä voisi olla hyvä kysyä jälkikäteen kumppaneilta. Joka tapauksessa avoimen verkkokommentoinnin rinnalla pitää säilyttää mahdollisuus perinteiseen sähköpostitse, puhelimitse tai kasvotusten tehtävään kommentointiin. Tällöin on vain hankesuunnitelman pääkirjoittajan vastuulla tuoda muita kanavia pitkin tulleet kommentit myös avoimelle foorumille muiden tietoon.

Budjetin avoimuuden kohdalla yksi sudenkuoppa voi olla, jos suunnitellaan tarkalla tasolla esim. kohdennettuja ostopalveluita, että yritykset voivat suunnitelmista saada liian yksityiskohtaista tietoa kuhunkin hankintaan varatuista budjeteista. Tämä saattaa vaikuttaa saataviin tarjouksiin, mutta toisaalta vaikka ostajan budjetti onkin selvillä, niin ainahan voi kilpailla tarjoamalla maksimibudjettia halvemmalla. Budjettiin liittyen tehtiin myös sellainen linjaveto, ettei roolikohtaisia palkkoja eritelty, jolloin palkan suuruus olisi mahdollisesti suoraan henkilöitävissä, vaan henkilöstökulut esitettiin könttänä.

Joskus avoimeen hankevalmisteluun saatetaan suhtautua epäileväisesti sellaisissa tilanteissa, joissa monet hakijat kilpailevat samasta rajoitetusta rahoituksesta ja pelkäävät ideavarkauksia. Tämän ei kuitenkaan pitäisi tulla ongelmaksi silloin, kun kaikilta hakijoilta edellytetään samanlaista avoimuutta, eikä kukaan pääse hyötymään kilpailutilanteessa.


Miten käytännön toteutus toimi?

“Kaikenkaikkiaan toimi hyvin, mutta pienillä parannuksilla ensi kerralla vielä jouhevammin.”

Työkaluvalintojen suhteen tehtiin havainto, että mitä useampi työkalu, sitä vähemmän niitä käytetään yhteensä. Nyt käytössä oli Google Drive ja Trello. Google-tunnukset olivat jo monella valmiiksi ja kommentointi onnistui anonyyminäkin, mutta Trello-osallistuminen vaati tunnukset ja ylläpitäjän kutsun, minkä takia se ei ottanut tuulta siipiensä alle.

Vaikka avoimuudella saadaan paljon hyötyjä, niin se kuitenkin vaatii jonkin verran erilaista lisätekemistä, mikä on tietysti haastavaa, jos aikataulu on tiukka. Yhteisöllistä suunnittelutyötä pitää koordinoida, jotta pysytään asiassa ja aikataulussa. Jossain vaiheessa on tehtävä päätös milloin keskustelu on käyty ja mitä dokumenttiin kirjataan. Osallistujien kommentteihin pitää ehtiä vastata, ettei kommentointi tyrehdy.

Asiat pitää myös kertoa niin, että ulkopuolisetkin ymmärtävät. Esimerkiksi 6Aika-strategiaan viittaaminen, pilottitoteutuksista puhuminen ja budjetin koukerot herättivät nyt ulkopuolisilta kommentaattoreilta paljon kysymyksiä. Tässä jouduttiin tekemään myös linjavetoa: kaikkia asioita ei resurssien vähyyden ja aikataulukiireiden vuoksi lähdetä kirjoittamaan auki, vaan oletetaan, että hankekumppanit tietävät asioiden taustat ja ulkopuolisten kommentointipanos pyrittiin ohjaamaan sisällöllisesti keskeisempiin kohtiin.

Jatkossa yleisiä tekstejä, jotka liittyvät kaikkiin 6Aika-hankkeisiin voisi koota keskitetysti 6aika.fi-sivuille sellaisessa muodossa, että muutkin kuin hankepalavereissa istuneet ymmärtävät ne. Tämä palvelisi myös eri hankkeita siinä vaiheessa, kun rekrytoidaan uusia työntekijöitä, jotka pitää nopeasti saada ajettua sisään kuutosaikalaisuuteen.

EU:n rakennerahaston hallintajärjestelmä EURA, jonne hankehakemukset jätetään, ei valitettavasti tue useamman organisaation yhteiskirjoittamista. Tämän vuoksi hankkeen hakija joutuu syöttämään itse kaikkien partnereiden tiedot. Tätä työvaihetta voi merkittävästi helpottaa tulevaisuudessa laittamalla avoimen valmistelun dokumenttiin vastaavat kysymykset ja budjettirakenteen, mikä löytyy rahoittajan järjestelmästäkin. Lisäksi tietenkin kannattaa tehdä rahoittajan vaatimusta laajempi yhteinen hankesesuunnitelma, joka voi olla vapaamuotoisempi.


Lisätietoja kuutoskaupunkien avoindata -hankkeesta

6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. 6Aika-strategiaan kuuluu kolme yhteistyöakselia: avoin data, avoin osallisuus ja avoimet innovaatioalustat.

Kuutoskaupunkien avoin data -hanke toteuttaa 6Aika-strategian ja sen avoin data -teeman tavoitteita. Hankkeessa kuutoskaupungit avaavat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Erityinen huomio kiinnitetään yhdessä sovittuihin standardeihin, yhteiseen käytettävyyteen, parhaiden oppien ja käytäntöjen jakamiseen ja yhdessä tekemiseen.

Hankkeen nimi: Kuutoskaupunkien avoin data

Budjetti: 8 100 000 € (3 vuotta, kuusi kaupunkia)

Hankkeen toiminta-aika: 1.7.2014 – 30.6.2017

Hakija: Tampereen kaupunki

Osatoteuttajat (10 kpl): Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Oulun kaupunki, Espoon kaupunki, Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto / Lounaispaikka, Turku Science Park Oy Ab, Forum Virium Helsinki Oy, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Vantaan Innovaatioinstituutti Oy

OKFestival 2014 networking event at the Finnish Institute

Antti "Jogi" Poikola - June 26, 2014 in Events, OK Festival

Open Knowledge Finland and the Finnish Institute would like to invite you to an international networking event on Tuesday 15 July at 14─17 at the Finnish Institute in Berlin. The meeting takes place just before the Open Knowledge Festival 2014, as numerous out-of-the-box thinking people from all over the world meet up in the city.

Open Knowledge Festival is one of the biggest open data and open knowledge events in the world. The festival was launched in Helsinki, Finland in 2012 and now on 15─17 July it comes to Berlin. More than 20 delegates from Finland will participate the Open Knowledge festival in Berlin this year.

Get the #OKfest 2014 head started and come to meet us and others in relaxed but enthusiastic atmosphere.


Download the invitation letter with more details!


Still remeber 2012?

OKfestival 2012 | Helsinki Finland from Open Knowledge Foundation on Vimeo.