Become a Member!

A local group of the open knowledge foundation

You are browsing the archive for Antti “Jogi” Poikola.

My Data -seminaari 7.4.2014 (videotallenteet)

Antti "Jogi" Poikola - April 7, 2014 in Events, Working Groups

My Data -työryhmä järjestää tänään 7.4. yhdessä OP-Pohjolan, Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Suomen Lontoon instituutin kanssa iltapäiväseminaarin teemalla ‘My Data ja tietosuoja-sääntely’. Seminaari käsittelee EU:n tulevan tietosuoja-asetuksen tilannetta ja erityisesti My Data -nimellä kulkevaa kehityssuuntaa, jossa kansalaisilla olisi oikeus saada omat tiedot käyttöönsä koneluettavassa muodossa. My Dataan liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita valotetaan niin liiketoiminnan, kuin ihmisten oikeuksienkin näkökulmasta. Aihepiiri on yhteinen yksityiselle ja julkiselle sektorille.

Seminaarin tarkemmat tiedot ja ohjelma: https://my-data-seminaari.eventbrite.com. Seminaari on täynnä, mutta alustuksia ja paneelia pääsee seuraamaan verkkolähetyksen kautta.

VIDEOTALLENTEET

Avaukset – Jouni Lähteenmäki, Antti Poikola, Ossi Kuittinen ja Kai Kuikkaniemi – YouTubessa: http://youtu.be/5Un7bkpcac0


Keynote – Nils Torvalds – YouTubessa: http://youtu.be/5hbnEy1tkuw


Keynote – William Heath – YouTubessa: http://youtu.be/GsVcccaScv4 William Heathin esitysmateriaali: WH for OKF Finland Apr 2014 reduced


Paneeli – Nils Torvalds, Taru Rastas, Samuel Rinnetmäki, Pekka Pere ja Reijo Paajanen sekä moderaattorina Ossi Kuittinen – YouTubessa: http://youtu.be/odF0Sxaj-Fo

 

OSALLISTUMINEN SEMINAARIN AIKANA

Kysymysten esittäminen paneelin aikana onnistuu allaolevalla kanavalla, joka heijastetaan auditorion seinälle ja josta juontaja avustajineen poimii kysymyksiä ja aiheita keskusteluun:

http://screen.io/mydata

Muistiinpanoja seminaarin aikana voi halutessaan tehdä yhteisölliseen muistilehtiöön osoitteessa:

http://pad.okfn.org/p/mydata0704

TWITTER ja FACEBOOK

Tilaisuuden ja My Data aiheen twitter hashtagi kansainvälisesti on #mydata ja suomeksi kirjoitettaessa #omadata

Tapahtumasivu Facebookissa: http://www.facebook.com/events/463788363748524

Seminaari ja yhdistyskokous 26.3.2014

Antti "Jogi" Poikola - March 9, 2014 in Events, Featured, Official meeting

Dia1Etäosallistuminen: ambientia.adobeconnect.com/paikkatietoseminaari

Open Knowledge Finland ry., ProGIS ry. ja Sytyke ry. yhdessä järjestävät suuren kevätseminaarin aiheesta “Joukkoistetut paikkatietoaineistot”. Tilaa on varattu 200 osallistujalle. Seminaarin jälkeen yhdistykset pitävät omat keväkokouksensa samassa paikassa erillisissä neuvotteluhuoneissa.

 

Paikka ja aika

Sisäänkäynti virastotaloon

Sisäänkäynti virastotaloon

Seminaarin ohjelma

Seminaari koostuu tiiviistä asiantuntijapuheenvuoroista ja yleisökeskustelusta. Kaikki esitykset tarkastelevat samaa joukkoistettujen paikkatietoaineistojen haastetta eri näkökulmista. Tavoitteena on laittaa aluilleen Suomessa ensimmäisenä paikkana maailmas avointen tietoaineistojen yhteistuotantomalli, jossa kansalaiset ja viranomaiset yhdessä voivat parantaa samalla globaaleja avoimia tietoaineistoja, kuten Open Street Map ja Suomalaisia virallisia aineistoja, kuten Digiroad.15:00    Puhujien tapaaminen jos pääsette paikalle

  • 16:00    Ilmoittautuminen, tarjoilua ja vapaata seurustelua
  • 19:00    Yhdistysten kevätkokoukset
  • 21:00    Tilat oltava tyhjiä

Tausta seminaarin teemalle

Liikennevirasto pyrkii saamaan pyöräväylien dataa nykyistä kattavammin Digiroad-tietokantaan. Virastossa on ideoitu, että tiedon keräämisessä ja ylläpidossa voitaisiin hyödyntää kiinnostuneiden vapaaehtoisten apua. Tästä Liikenneviraston avauksesta kehkeytyi Finnish Open Data Ecosystem -ryhmässä nopeasti mielenkiintoinen keskustelu, jossa käytiin läpi joukkoistamisen haasteita ja mahdollisuuksia, ihmisten osallistumismotivaatiota ja teknisiä käytäntöjäkin. Aihepiiri liippaa läheltä niin avointa dataa (Open Knowledge Finland), paikkatietoa (ProGIS), kuin tietojärjestelmätyötä yleisemminkin (Sytyke), joten nämä kolme yhdistystä tarttuivat teemaan ja päätimme yhteisseminaarin järjestämisestä. Liikennevirasto sponsoroi seminaarin tilat ja Karttakeskus tarjoaa kahvit ja suolapalat osallistujille.

 

Ilmoittautuminen

Tilaisuuteen mahtuu 200 ensin ilmoittautunutta. Voit ilmoittautua pelkkään seminaariin, pelkkään yhdistyskokoukseen, tai molempiin. Yhdistyskokouksiin voivat osallistua vain yhdisten jäsenet. Tilaisuus on maksuton, mutta perimme 30€ toimistomaksun niiltä, jotka ilmoittautuvat, eivät peru ilmoittautumistaan, eivätkä tule paikalle.

Ilmoittaudu seminaariin ja/tai vuosikokoukseen tällä lomakkeella, seminaaripaikkoja on rajoitetusti!

 

Yhdistyskokouksen kokouskutsu

Virallinen kokouskutsu Open Knowledge Finland ry:n vuosikokoukseen lähetettiin jäsenille kaksi viikkoa ennen kokousta ja löytyy vuosikokoussivulta yhdessä esityslistan kanssa.

Kokouksessa valitaan muun muassa OKFFI:n uusi hallitus. Tervetuloa mukaan!

 

 


Oulussa ramppa kalkattaa – avoimen datan sivut auki viikossa

Antti "Jogi" Poikola - December 18, 2013 in Featured, Open Government Data

ramppa_kalkattaan
Katso Oulun tietohallintopäällikkö Juhani Heikan haastattelu – miten dataa avataan viikossa.



Oulun kaupungin tietohallintopäälliikkö Juhani Heikka laittoi kollegoidensa kanssa tuulemaan. He kuulivat, että Helsinkiläiset ja Tamperelaiset Open Knowledge Finlandin asiantuntijat ovat tulossa kylään avaamaan keskusteluja avoimesta tiedosta ynnä kehityksestä, ja päättivät rakentaa oman avoimen datan portaalin kaupungin sivuille. ”Lisenssiasiat ja koodaushaasteet ratkaistiin viikossa ja nyt ovat Oulun avoimen datan sivut auki. On sieltä jo latailtukin. Asiakaspalautetta ja datapyyntöjä kerätään jatkuvasti.”

Avoimen tiedon yhteisössä Oululaisten asennetta on suitsutettu. ”Näinhän tän homman pitää mennäkin. Kaverit näkevät mahdollisuuden ja laittavat ketterästi palvelun pystyyn. Ei siinä tarvitse jäädä sen kummempia ihmettelemään. Kokeilemalla vaan eteenpäin” summaa Open Knowledge Road Show kuntakiertueesta vastannut Antti Poikola. Helsingissä avoimen datan palvelu Helsinki Region Infoshare on ollut kansalaisten käytettävissä jo kaksi vuotta ja Tampereen avoin data -sivut marraskuusta 2012. Hyvään ryhmään pääsivät Oululaiset.

Kuntakiertueella on mietitty miten avoimen tiedon ajatusmalleilla voidaan säästää kuluissa ja tuottaa uutta lisäarvoa niin taloudellisesti, kuin elämänlaadullisestikin. Seuraavan sukupolven verkkopalvelut rakentuvat avoimesta tiedosta. Avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia ja tutkimusta tehdään inhimillisen elämän kaikilla osa-alueilla kaupasta – kirjastoihin ja terveydenhoidosta – julkisen liikenteen järjestelyihin. Parhaassa tapauksessa avointen datakatalogien luominen ja käyttöön ottaminen mahdollistaa digikansalaisten marjametsän, jonka antimista kokataan ja jauhetaan mitä mielikuvituksellisempia rohtoja maailman janoon ja kolotuksiin.

Oulun kaupunki jatkaa avoimen tiedon strategian ja käytäntöjen määrittämistä ja kehittämistä ensi vuoden puolella, Heikka kertoo. ”Nyt on peli auki ja tästä lähdetään eteenpäin!”

Markus Petteri Laine




Mitä dataa kaupunkiseutujen tulisi avata?

Antti "Jogi" Poikola - November 17, 2013 in Featured, Open Government Data

helsinki_watercolor



Vastaa kyselyyn, jolla kartoitetaan tärkeimpiä data-aineistoja, joita kaupunkiseutujen tulisi avata avoimena datana. Kysely on avoinna 31.12.2013 (klo 23:59) saakka. Alustavat tulokset julkaistiin Apps4Finland -kilpailun palkintojenjako -tilaisuuden yhteydessä 3.12.

Linkki kyselyyn:  

okf.fi/datakysely

 

Kaupungeilla on valtavat määrät tietoaineistoja. Esimerkiksi Helsingin kaupungin julkaisemassa tietojärjestelmäluettelossa on yli 1000 riviä tietojärjestelmiä.

Datan käyttäjien on mahdoton toivoa sellaista dataa julkaistavaksi, minkä olemassaolosta he eivät tiedä. Kyselyä varten kaupungkien tietoaineistoja on luokiteltu 23 luokkaan ja kyselyssä vastaajia pyydetään arvioimaan, kuinka tärkeänä he pitävät kunkin luokan sisältämien aineistojen julkaisemista avoimena datana. Kustakin luokasta on annettu esimerkkejä Helsingin seudulla avatuista datoista, mutta vastaavia aineistoja löytyy kaikilta kaupunkiseuduilta ja kysely onkin Suomen laajuinen.



Kuva: Map tiles by Stamen Design, under CC BY 3.0. Data by OpenStreetMap, under CC BY SA.

Minun data – My data

Antti "Jogi" Poikola - November 1, 2013 in Featured, Working Groups

minundata

Britannista lähtöisin olevalla termillä MyData viitataa siihen, että ihmisillä on pääsy heitä itseään koskevaan dataa kuten esimerkiksi bonuskorttien transaktiot, kirjaston lainaushistoria, terveystiedot jne.

Helsingin Sanomat kirjoitti 26.10.2013 otsikolla: “Mihin Kesko käyttää asiakastietoja”. Uutisoinnista herännyt keskustelu johdatteli tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen valmisteluasiakirjoihin.

Asetuksen luonnosversion artiklassa 15 “Right to access and to obtain data for the data subjec” annettaisiin kansalaisille oikeus saada digitaalisessa muodossa heitä itseään koskeva data:

2a. Where the data subject has provided the personal data where the personal data are processed by electronic means, the data subject shall have the right to obtain from the controller a copy of the provided personal data in an electronic and interoperable format which is commonly used and allows for further use by the data subject without hindrance from the controller from whom the personal data are withdrawn. Where technically feasible and available, the data shall be transferred directly from controller to controller at the request of the data subject.

Vapaa suomennos:

2a. Kun datan kohdehenkilö on antanut henkilötietoja ja henkilötietoja käsitellään sähköisesti on kohdehenkilöllä oikeus saada rekisterinpitäjältä kopio annetuista henkilötiedoista sähköisessä yleisesti käytetyssä ja yhteentoimivassa tiedostomuodossa, joka mahdollistaa datan edelleen käyttämisen ilman rekisterinpitän asettamia esteitä. Jos se on teknisesti mahdollista ja data on saatavilla, tulee data voida siirtää suoraan rekisterinpitäjältä toiselle rekisterinpitäjälle datan kohdehenkilön pyynnöstä.

Mikäli tietosuoja-asetuksen uudistusta vastuva brittilobbaus ei viivästytä asetusta tai aiheuta siihen liikaa muutoksia, niin mahdollisesti jo vuonna 2014 meillä olisi EU:n tasolla oikeus omaa dataamme.

Open Knowledge Finlandin My Data -työryhmä (katso Facebook-ryhmä) ja OP-Pohjola järjestävät “Kansallinen My Data arkkitehtuuri” -työpajan maanantaina 11.11.2013 14-17 OP:lla Vallilassa. Tarkemmat paikkakoordinaatit vielä lähempänä. Jos joku vielä haluaa tulla niin ilmoittakaa Antti Poikolalle (antti.poikola A gmail.com).

Seuraavan kerran asiaa edistetään Kuopiossa yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kanssa. Terveystiedon hyödyntäminen tutkimuksessa ja omassa elämässä: My Data ja avoin tutkimus -tapahtuma järjestetään 26.11.2013 osana Avoimen tiedon kuntakiertueen Kuopion tapahtumapäivää.

Miten tutkijan kannattaa hallita julkaisudataansa?

Antti "Jogi" Poikola - October 25, 2013 in Featured, Open Science

Akateemisiin julkaisuihin liittyviä verkkopalveluja ja sovelluksia riittää. Thomson Reutersin Web of Science, Google Scholar ja monet muut palvelut tarjoavat tutkijalle mahdollisuuden oman julkaisuluettelonsa ylläpitämiseen ja julkaisutietojen tarkastamiseen ja korjaamiseen. Kokonaan oma maailmansa on julkaisujen taustalla olevan lähdekoodin ja  tutkimusdatan hallinta ja mahdollisuuksien mukaan julkaiseminen avoimesti. Sekä julkaisujen, että tutkimusdatan avoimuuden eteen on asioita, joita yksittäiset tutkijat voivat (ja on siuositeltavaa) tehdä, muttamolemmissa myös tutkimusyhteisöillä- ja organisaatioilla, kuten yliopistoilla on oma toimintaroolinsa.

Tampereella 27.9.2013 osana avoimen tiedon kuntakirtuetta järjestettiin vertaisoppimistapahtuma Troika aiheesta “Miten tutkijan kannattaa hallita julkaisudataansa?“  tässä keskustelun yhteenvetona tutkijoille suunnattua ohjeistusta julkaisujen ja datan osalta. (tapaamisen muistiinpanot ja miellekartta tutkimusekosysteemistä)

 

Ohjeita tieteen tekijöille

Vaikka oletkin tällä hetkellä Suomalaisen Yliopiston jäsen ja sinulla on paikallinen tutkijaprofiili yliopiston tutkimustietojärjestelmässä (CRIS = current research information system), niin se ei riitä. Tiede on globaalia, sinä olet osa sitä ja sinulla on sekä historiaa että tulevaisuutta Yliopiston ulkopuolella. Joudut näkemään hieman vaivaa ja tekemään päällekkäistä päivitystyötä, mutta se kannattaa.

Tutkijan verkkopresenssi

  • Huolehdi, että sinut ja työsi identifioituvat vain ja vain sinuun: hanki sekä ResearcherID että ORCID. Vahvista molemmissa palveluissa omat julkaisusi ja anna palveluiden siirtää tiedot ristiin toinen toisilleen.
  • Varmista, että tuloksesi tunnistetaan: kun julkaiset artikkelin, dataa tai koodia, saat siihen pysyvän yksilöivä tunnisteen kuten DOI, ArXiv ID, PMID (PubMedID) tai URN . Varmista, että palvelu kertoo, millä tavalla tuotokseesi viitataan.
  • Kerro, mitä olet tehnyt: pidä yllä ajantasaista CV:tä, portfoliota tai blogia sekä Yliopistossa että jossakin muualla. LinkedIn tai akateemisempi Google Scholar ovat hyviä vaihtoehtoja CV:ksi, mutta myös täysin itse ylläpidetty sivusto tai blogi käy.
  • Altmetriikkaa CV:n lisukkeeksi: kannattaa tehdä profiili ImpactStory-palveluun. ImpactStory kerää tietoa (altmetriikkaa) siitä, missä verkkopalveluissa ja paljonko työsi on saanut vastakaikua: ladattu, tallennettu, tweetattu jne. Jotta altmetriikkaa kerääntyy, työssäsi on oltava yksilöivä tunniste. Toinen altmetriikkaa keräävä palvelu Altmetric.com on ImpactStorysta poiketen voittoa tavoitteleva yritys, joten ImpactStory on avoimen tieteen kannalta ehkä luontevampi vaihtoehto.

Sosiaaliset verkostopalvelut

Tutkijan työ on sekä itsenäistä että yhteisöllistä, riippuen tieteenalasta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Tällä hetkellä suuntaus on kohti kansainvälisempiä ja suurempia tutkimusryhmiä. Sitä toivovat sekä rahoittajat että yliopistot, koska tutkimukset ovat osoittaneet että näin saadaan kerättyä enemmän näkyvyyttä, enemmän viittauksia ja sitä kautta enemmän rahoitusta. Vaikka kaikki tämä vaikuttaakin pelkältä hallintovirkamiehen ja tiedepolitiikan märältä unelta, niin siinä on myös toinen puoli: mitä avoimemmin olet esillä, sitä enemmän sinulla on mahdollisuuksia solmia kontakteja, saada ideoita, kehittyä tutkijana, ratkaista ongelmia yhdessä toisten kanssa. Mitä enemmän tutkimuksesi sivuaa maailman Todella Isoja Ongelmia, sitä luultavampaa on, että et pääse eteenpäin yksin. Sosiaalinen media ja verkkopalvelut voivat auttaa, muuta mihin kaikkeen ja kuinka paljon kannattaa panostaa.

  • Kokeile reippaasti – sitoudu kevyesti:  Yleisiä ja erityisesti tutkijoille suunnattuja sosiaalisia verkostopalveluita on runsaasti: esimerkiksi academia.edu, researchgate.net, Mendeley, Google+ ja päälle vielä oman tieteenalan erityisfoorumit yms. Eri palveluita kannattaa kokeilla kevyesti – tunnuksen luonti ja kevyt osallistuminen ei vie liikaa aikaa itse tieteen tekemiseltä ja pitää sinut ajan tasalla siitä, missä mennään.
  • Valitse itselle sopivat: Pelkkä tunnuksen luonti ei tuo mukanaan niitä etuja, mitä sosiaalisista verskostopalveluista parhaimmillaan voi saada. Johonkin palveluun kannattaa panostaa enemmän ja tuoda se osaksi arkea. Oman tieteenalan valtavirrassa on syytä yrittää uida sen verran kun rahkeita riittää, mutta virran vietäväksi ei pidä heittäytyä; monitieteisyys ja tieteenalojen välisten raja-aitojen rikkominen on toivottavaa.

Mihin minä datani tunkkaan?

Myös tutkimusdataan voi nykyään jo viitata myös. Datalla on monia ilmenemismuotoja raakadatasta (ns. mikrodata) yhdistelyjen (aggregate) kautta erilaisiin kuvauksiin.  Tutkimusrahoittajat kuten Suomen Akatemia, TEKES ja EU edellyttävät, että rahoitusta hakiessa on oltava aineistonhallintasuunitelma. Sanahirviö viittaa dataan. Vaatimus datan avoimuudesta on myös yleistymässä.

Kaikkea dataa ei saa kuitenkaan noin vain laittaa avoimeksi. Tutustu tutkimuseettisiin sääntöihin ja niihin sopimuksiin, joihin olet sitoutunut dataa kerätessäsi. Datan anonymisointipalveluja odotellessa sinun on itse huolehdittava siitä, ettei henkilöitä ja dataa pysty yhdistämään toisiinsa ilman henkilön lupaa. Vielä parempi on, jos et ole vielä aloittanut datan keräämistä ja voit jo ennalta suunnitella datan julkaisemisen.

Datan tallennuspaikaksi ei kannata valita pelkästään oman Yliopiston levypalvelua tai laboratorion palvelinta. Pelkästään oman tietokoneen kovalevylle tallentamista ei voida laskea datan säilyttämisen keinovalikoimaan ensinkään.

  • Tutustu kansainvälisiin avoimen tutkimusdatan julkaisupalveluihin: Avoimen tieteen hengessä ja tullaksesi huomatuksi, data kannattaa tallentaa myös johonkin julkisempaan data-arkistoon kuten Figshare, Dryad tai Zenodo.
  • Seuraa Suomessa CSC:n toimia palvelun kehittymistä: Tieteen tietotekniikan keskus on käynnistänyt IDA-nimisen tallennuspalvelun, johon on yliopistokohtaiset levytilakiintiöt. CSC tähtää pitkäaikaissäilytykseen eli datallesi taataan käytännössä ikuinen koti.
  • Varmista oman tutkimusalan tallennuspaikat: Jos tutkimuksesi sivuaa yhteiskuntatieteitä, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on hyvä pitää mielessä. Mikään varsinainen avoimen datan arkisto se ei kuitenkaan ole. Omalla tieteenalallasi saattaa lisäksi olla vakiintuneita data-arkistoja, kysy kolleegoilta.

Avoin tiede ja julkaiseminen

Tutkimus on julkaistava, vasta silloin siitä tulee tiedettä. Lehti on historiallinen tapa paketoida tiedettä ja tieteen mittaristot, rahoitusmallit ja instituutiot tukevat perinteistä julkaisumallia edelleen vahvasti. Ajat kuitenkin muuttuvat – vertaisarvioidut tekstit eivät välttämättä tarvitse lehteä ympärilleen vaan ne pystyvät välittämään tutkimustulokset muutoinkin. Uusia tapoja tehdä tiedettä on ratkaista ongelmia yhteisöllisesti ja siten, että tutkimustulokset ovat toistettavissa. Esimerkki yhteisöllisyydestä on matemaatikkojen Polymath Project ja toistettavuudesta IPython Notebook ja R-ohjelmointiympäristön sovellukset, joissa yhdistetään teksti ja koodi (ks. Knitr).

Mitä avoimelle tieteelle, datalle ja julkaisemiselle sitten tulee käymään? Muuttuuko mikään? Richard Poynder haastattelee blogissaan Open and Shut? neurogenetiikan professori Björn Brembsiä. Brembs ehdottaa samaa mistä keskusteltiin Tampereen tilaisuudessakin. Tapahtuisiko muutos, jos yliopistokirjastot perustaisivat tasokkaan, vertaisarvioidun, avoimen julkaisusarjan ja saisivat sen nostettua Julkaisufoorumi-luokituksen korkeimmalle tasolle? Instituutioiden ja isojen laivojen kääntymistä odotellessa yksittäisenä tutkijana voit valita oman polkusi. “Avoimen tieteilijän” roolimallia hakiessasi voit miettiä, mikä näistä sopii sinulle parhaiten ja mihin pyrit:

  • Perinteinen ura: tarjoat tutkimustasi vain arvostettuihin kansainvälisiin tiedelehtiin ja konferensseihin riippumatta siitä noudattavatko ne avoimen julkaisemisen periaatteita vai eivät. Yliopistot mittaavat suoriutumistasi mittareilla ja asteikoilla (mm. JulkaisuFoorumi ), jotka suosivat toistaiseksi tätä mallia.
  • Keskitie: kuten yllä, mutta lisäksi proaktiivisesti harrastat rinnakkaisjulkaisemista ja avaat dataa. Rinnakkaisjulkaiseminen tarkoittaa sitä, että tallennat artikkelin myös Yliopiston julkaisuarkistoon tai vaikka ArXiv-palveluun. Verkkopalvelusta SHERPA/RoMEO voi tarkistaa, mitkä tiedelehdet sallivat tämän – useimmat sallivat jo.
  • Pioneeri: julkaiset vain lehdissä, jotka noudattavat avoimen julkaisemisen periaatteita. Julkaisemalla tutkimusdatan ja lähdekoodin pyrit aktiivisesti siihen, että oma tutkimuksesi on toistettavaa (ks. reproducibility). Etsit myös uusia tapoja sekä tieteen tekemiseen että julkaisemiseen.

Taimi Toffer Anderson (1937- ), 1956Kuva: Science fairs – Women scientists “Smithsonian Institution Archives” via Flickr


Open Knowledge Roadshow tulee kaupunkiisi

Antti "Jogi" Poikola - July 6, 2013 in Events, Featured


avoimen tiedon kuntakiertue 2013


Syksyllä 2013 järjestettävän Avoimen tiedon kuntakiertueen eli Open Knowledge Roadshown kiertueaikataulu on nyt julkaistu. Kiertue koostuu päivän mittaisista tapahtumista kuudessa pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa kaupungissa. Tavoitteena on käynnistää ja tukea paikallista avoimeen tietoon liittyvää toimintaa, levittää avoimuuuden toimintatapoja sekä vahvistaa avoimen tiedon verkostoa maanlaajuisesti.

  • Tampere Pe 27.9. + La 28.9.
  • Turku To 10.10.
  • Mikkeli To 7.11.
  • Jyväskylä Pe 8.11 + La 9.11.
  • Oulu Ma 25.11.
  • Kuopio Ti 26.11.

Aikataulu on alustava, mutta päivät kannattaa jo merkitä kalenteriin, niistä pidetään kiinni, ellei aivan erityistä syytä siirroille ilmene. Kiertueen tarkempi valmistelu etenee kaupunkikohtaisesti, sekä yhteistyössä kiertueelle ukaanlähtijöiden kanssa. Lue lisää kiertueen sivulta: http://fi.okfn.org/roadshow/

Avoin data [lisää kaupunkisi nimi tähän]

Antti "Jogi" Poikola - May 21, 2013 in Featured, Working Groups

kaupungit

Viimeviikon perjantaina 17.5.2013 valtiovarainministeriö asetti Avoimen tiedon ohjelman vuosille 2013-2015. Tämä on hyvä uutinen, mutta samaan hengenvetoon voidaan todeta, että valtiolla on vain rajoitettu valta julkishallinnon datan avauksessa, sillä erittäin suuri osa hyödyllisestä datasta on kuntien hallinnoimaa.

Maailmalla niin isot, kuin pienetkin kaupungit Alkmaarista Québeckiin avaavat omia tietovarantojaan ja suomessakin Helsinki Region Infoshare hanke juhlii jo kaksivuotista taivaltaan (katso loistava HRI 2v. -julkaisu).

Avoin data ei etene vain eteläisestä satamakaupungista huutelemalla, vaan mukaan talkoisiin tarvitaan kaikki kaupungit. Liikkeelle voi ja pitääkin lähteä pienestä. Hyvä alku on kerätä keskusteluyhteyteen paikallisia avoimuudesta ja datasta kiinnostuneita. Facebookissa on jo muutamille kaupungeille vakiintuneita paikallisia avoimen datan yhteisöjä ja muutamille muille orastavia alkuja.

Onko oma kaupunkisi jo listassa? Kutsu mukaan paikalliset aktiivit ja asiasta kiinnostuneet organisaatiorajoista välittämättä. Jos kaupunkisi ei vielä ole listalla, niin perusta ryhmä ja kerro siitä meille.

(ryhmien jäsenmäärä 21.5.2013 klo 17:00)

Avoin tieto – uusia mahdollisuuksia sisällön kehittämiseen ke 22.5.2013

Antti "Jogi" Poikola - May 21, 2013 in Events, Featured

Luova Kohtaamispaikka

Tapahtuma järjestetään Lasipalatsissa keskiviikkona 22.5.2013 klo 17-19 – vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista, tervetuloa! Tapahtumakutsu Facebookissa ja Luovan kohtaamispaikan sivuilla.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan avoimesta tiedosta: mitä se on, mistä sitä saa ja miten avoimella datalla voi kehittää sisältöjä.

Nykyään yhä useampi julkinen toimija avaa omia tietovarastojaan. Näitä ovat esimerkiksi Maanmittauslaitos, Ilmatieteenlaitos ja Helsingin kaupunki. Myös Yleisradio pyrkii avaamaan omia arkistojaan. Nämä kaikki luovat uusia mahdollisuuksia kehittää aivan uudenlaisia sisältöjä. Lisäksi yhdistämällä erilaisia tietoja myös nykyisiä palveluja ja sisältöjä pystytään tekemään kiinnostavammiksi.

Tilaisuudessa esitellään muutama avoimeen dataan pohjautuva sovellus sekä tuleva Tapaushakemisto, johon on kerätään parhaita kotimaisia esimerkkejä mitä avatulla datalla on saatu aikaan. Illan aikana kuullaan Matka-aikakartasta sekä Parkman-pysäköintisovelluksesta. Lisäksi katsotaan mistä avointa dataa löytyy; tästä esimerkkinä Paikkatietoikkuna, kansallinen paikkatietoportaali, joka tarjoaa runsaasti paikkatietoaineistoja, hakupalvelun ja Open source -alustan niiden käyttöön.

Lopuksi kerrotaan parhaita avoimen datan sovelluksia palkitsevasta Apps4Finland-kilpailusta sekä mitä mahdollisuuksia se tarjoaa uusien sisältöjen kehittämiselle.

Paikalla puhujina ovat:

  • Petteri Huvio, Diges ry
  • Antti Poikola, Open Knowledge Finland
  • Jani Kylmäaho, Maanmittauslaitos
  • Timo Aarnio, Maanmittauslaitos
  • Juha Järvi, BusFaster Oy
  • Matias Lindroos, Neligrate Oy
  • Sami Majaniemi, Verkkodemokratiaseura

Open Science Finland Meetup

Antti "Jogi" Poikola - March 4, 2013 in Events, Open Science, Working Group Meetup, Working Groups


 

os_finnishwg_logo

What: First face.to-face Gathering of the Open Science Finland group
When: Monday March 4th at 15:30 PM
Where: Kirjaclubin kabinetti, Kirjatyöntekijänkatu 10, Kruunuhaka (Helsinki)
Links: Feel free to RSVP or comment at the Meetup -page or Facebook event page

The Open Science Finland group is a recently established forum for taking open science further in Finland. The main communication channel is the “Open Science Finland” group in Facebook. Currently the group in informal, but we have applied for more official Open Science Working Group status under Open Knowledge Finland (see the international Open Science working group).

Today on Monday March 4th at 15:30 PM we will gather first time to discuss face-to-face what and how the group should do in order to promote openness in Finnish scientific and academic field.

The meetup will take place straight after the bigger Avoin Tiede -event organized by CSC — Tieteen tietotekniikan keskus at Kirjaclubin kabinetti (Kirjatyöntekijänkatu 10). If you don’t find us call Antti Poikola 0443375439