Become a Member!

A local group of the open knowledge foundation

You are browsing the archive for Uncategorized Archives - OKFN LOCAL: Finland.

Vuosikokous siirtyy, tilalle 24.2. 16.00 strategia- ja valmistelusessio

raimom - February 20, 2015 in Events, Featured, Official meeting, Uncategorized

Hallitus on päättänyt siirtää OKFFI:n vuosikokouksen perjantaille 20.3.2015. Vuosikokousasiakirjojen valmistelu osoittautui ennakoitua aikaavievämmäksi prosessiksi. Tiistaina 24.2. klo 16.00 kokoonnutaan kuitenkin Lasipalatsin Kaupunkiverstaalle strategia- ja valmistelusessioon. Tuolloin työstetään toimintakertomusta, tulevaa toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Tilaisuus on avoin niin kaikille yhdistyksen jäsenille kuin uusille kiinnostuneille.

Strategia- ja suunnittelupalaveri pidetään Helsingin ydinkeskustassa Lasipalatsin 2. kerroksessa Kaupunkiverstaalla.

Strategia- ja suunnittelupalaveri pidetään Helsingin ydinkeskustassa Lasipalatsin 2. kerroksessa Kaupunkiverstaalla.

Vuosikokouksella on oma sivunsa, josta löytyy kokouskutsu sekä materiaalit. Esityslista, säännöt ja tilinpäätös ja talousarvio ovat jo keskeneräisinäkin kaikille avoimia verkkodokumentteja, joita voi vähintään lukea ja kommentoida, mutta usein myös muokata. OKFFI:ssä uskotaan ja luotetaan avoimeen yhteisölliseen toimintakulttuuriin. Näin aika ja energia voidaan ohjata suoraan tekemiseen eikä esimerkiksi asiakirjojen edestakaiseen lähettelyyn sähköpostilla ja vähämerkityksisten yksityiskohtien kanssa painiskeluun.

Vuosikokoukseen voi osallistua niin paikan päällä kuin etänä. Etä-äänestysoikeutta varten pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään keskiviikkona 18.3. Paikan päälle voi tulla ilmoittautumattakin, mutta toki ilmoittautuminen on toivottavaa.

Jos olet kiinnostunut hallitustehtävistä, puheenjohtajuudesta tai vapaaehtoisesta core-tiimin jäsenyydetä, voit ilmoittautua ennakkoon tällä lomakkeella. Samalla pääset näkemään muut kiinnostuksensa ilmoittaneet.

Vuosikokouksen jälkeen on tarjolla avoin sauna, tervetuloa!

6Aika hakuinfo työryhmille

Antti "Jogi" Poikola - February 6, 2015 in Nofications, Uncategorized

EDIT 26.2.2015

Viimeiset viikot ovat olleet kiireisiä 6AIKA avoimen datan rahoitushakujen valmistelussa. Humenna 27.2.2015 on hakemusten jättämisen deadline. Avoimuuden henkeen alla on tiivistelmät ja linkit hakemuksiin, joita Open Knowledge Finland on jättämässä päähakijana. Kaikkia hakemusdokumentteja voi vielä kommentoida.

6AIKA Liikenne-datam.me Liikenne-datam.me -hanke luo infrastruktuurin ja toteuttaa pilotin, jolla kaupunkilaiset voivat osallistua kaupungin liikennejärjestelmien kehittämiseen ja parantaa omia liikkumistapojaan. Liittymällä palveluun kaupunkilaiset voivat turvallisesti säilyttää kaiken tiedon omasta liikkumisestaan ja jakaa sen anonyymisti sekä kaupungin, että muiden mahdollisten palveluntarjoajien kanssa.

http://okf.fi/6aika-mydata

6AIKA avoin tiede Hankkeessa toteutetaan laadukas ja helposti käyttöönotettava kaupunkien avointa dataa hyödyntävä yliopistotasoinen avoimen tieteen kurssikonsepti ja siihen liittyvät avoimet oppimateriaalit. Samalla tiivistetään suomalaista avoimen tieteen verkostoa, sekä erityisesti oppilaitosten ja kaupungin datan avaamisesta vastaavien henkilöiden välistä yhteistyötä.

http://okf.fi/6aika-avoin-tiede

6AIKA Hack for Finland Hack for Finland on areena, jossa innovatiivisuus, uusi teknologia, data ja ihmiset kohtaavat. Tämän kaikille avoimen innovaatiokilpailun tarkoitus on löytää uusia tapoja jalostaa avointa dataa vastaamaan kaupunkien haasteisiin ja kuluttajien toiveisiin. Hack for Finland innostaa yrityksiä ja muita sovelluskehittäjiä käyttämään kaikkea saatavilla olevaa dataa. Hankkeen tavoitteena on auttaa luomaan uusia liiketoimintainnovaatioita, uusia digitaalisia palveluita, sekä uusia yrityksiä. Hack for Finland jatkaa vuodesta 2009 alkanutta Apps4Finland-perinnettä ja uudistuu suunnaten erityisesti uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

http://okf.fi/6aikahakemus

 

Tietopaketti 6AIKA hakijoille

Tässä koostamani esitietopaketti kaikille, jotka ajattelevat 6aika-hakuja. Käsittääkseni 6aika-sivusto on uudistumassa ensiviikolla ja varmaan paljolti samoja matskuja tulee sinnekin, mutta esimerkiksi tuon budjettiselvittelyn kanssa vietimme kohtuullisen paljon aikaa, joten toivottavasti siitä on iloa muillekin.

  1. Hakuohje (tämä tulee lukea supertarkasti), kalvosetti virallisesta hakuinfosta ja 6Aika -hakusivu
  2. Esimerkkitaulukko EAKR rahoitusosuuksien laskentaan http://okf.fi/6aika-budjetti-template
  3. Hakemusten pisteytys http://okf.fi/6aika-pisteytys
  4. EAKR-hakemuspohja 2014-2020 (6Aika-avoindata) http://okf.fi/6aika-hakemus-template
  5. EAKR-hakemuspohja, osatoteuttajan taustalomake 2014-2020 (template)
  6. Päähakijan ja Osatoteuttajien välinen aiesopimus http://okf.fi/6aika-aiesopimus-template
  7. Julkisten rahoittajien rahoitussitoumus http://okf.fi/6aika-rahoitussitoumus
  8. Kaikkien päähakijoiden kannattaa nyt jo heti kaivaa esille KATSO -tunnukset ja tutustua EURA-järjestelmään, johon hakemukset jätetään – tätä ei saa jättää viimetippaan!

Ideat ja valmisteltavat OKFFI hakemukset avoimessa padissa https://pad.okfn.org/p/6Aika-06022015


Vastauksia lähettämiimme kysymyksiin 6aika-hakua koskien:

Kysymys: Onko 33% rahoituksesta pakko tulla joltain julkiselta taholta vai voiko laittaa sen esim. omasta pussista

Vastaus: Omarahoitusosuus 33% on oltava julkista rahaa, joka voi tulla joko kaupungeilta (jos näin heidän kanssaan sovittu) tai kokonaisuudessaan tai osittain toteuttajaorganisaatiolta (mikäli siis julkisorganisaatio) itseltään. Jokaisen hankkeen osatoteuttajan tulee osallistua omarahoitusosuutensa kattamiseen joltain osin. Yksityisen rahoituksen mahdollisesta käyttämisestä tulee neuvotella rahoittajan kanssa (Uudenmaan liiito).

Kysymys: Voiko mukana olla ulkomaalaisia rahoittajia / osatoteuttajia?

Vastaus: Rahoitusta voivat saada vain kotimaiset tukikelpoiset hakijat. Lisätietoja rahoittajalta.

Kysymys: Avautuuko syksylä “avoin osallistuminen” teeman pilottihakuja, kuka on sen osion vastuuhenkilö (vrt. Saastamoinen avoimessa datassa)?

Vastaus: Teemoilla ei varsinaisesti ole vastuuhenkilöä, mutta kullakin painopisteellä tulee alkuvaiheessa olemaan 3-vuotinen kärkihanke, jolla on koordinaattori/vastuuhenkilö (kuten Saastamoinen avoin data -kärkihankkeessa). Pilottien tulee kytkeytyä kärkihankkeen teemoihin ja sisältöihin. Avoin osallisuus -kärkihanke on tällä hetkellä valmistelussa ja sen vastuuhenkilö on nyt Anna-Mari Sopenlehto Turun kaupungista. Uusia rekrytointeja on kuitenkin tiedossa, joten myöhemmin kärkihankkeen vastuuhenkilö tulee luultavasti muuttumaan. Avoimen osallisuuden ensimmäinen pilottihaku avautuu näillä näkymin maaliskuussa. Pilottihaku tulee olemaan ESR-rahoitteinen ja kohdistuu toimintalinjaan 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus. Lisätietoja hausta tulossa piakkoin 6Aika.fi -sivuille.

Kysymys: Maksetaanko flatrate toteutuman mukaan, esim. jos valittu 24% on niin pitääkö näyttää paper trail kaikista siihen kuuluvista kustannuksista, vai maksetaanko se nimenomaan könttänä ilman raportointivelvoitetta?

Vastaus: EAKR-rahoitteisissa hankkeissa flat rate voi olla joko 24% tai 15% hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Jos flat rate on 24% henkilöstökustannuksista, kattaa se tällöin hankehenkilöstön:

  • matkakustannukset
  • toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyskustannukset
  • ohjausryhmän kustannukset

Näitä kustannuksia ei tarvitse erikseen raportoinnissa todentaa eli ei tarvitse näyttää paper trailiä flat rate -kustannuksista. Maksatushakemuslomakkeella EURA-järjestelmä laskee flat rate -prosentin suoraan henkilöstökustannuksista ja tällä summalla on pystyttävä kattamaan yllä olevat kulut (jos siis kyseessä 24% flat rate, 15% flat rate on muuten sama, mutta se ei kata matkakustannuksia vaan ne raportoidaan toteutuneen mukaan).

Kysymys: Mikä on yliopistojen ja oppilaitosten rooli yksityisiä vai julkisia?

Vastaus: Tämä riippuu omistajuudesta ja organisaatiomuodosta. Esim. säätiöpohjaiset organisaatiot ovat yksityisiä. Lisätietoja asiaan saat rahoittajalta.

Kysymys: Voiko hakijoiden joukossa olla toimijoita kuutoskaupunkien alueen ulkopuolelta, jos konsortiossa kuitenkin on vaadittavat kaksi toimijaa vähintään kahden kuutoskaupungin alueelta?

Vastaus: Tästä rahoituksesta ei voida rahoittaa alueen ulkopuolisia toimijoita.

Kysymys: Tarvitseeko hakijoiden joukossa olla kuutoskaupunkien omia organisaatioita (esim. kaupungin sivistystoimi tai liikennelaitos) vai voiko kaikki hakijat olla esim. yhdistyksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita jne. joilla ei välttämättä suoraa sidosta kaupunkiorganisaatioihin?

Vastaus: Kyllä, hakijat voivat olla myös pelkästään esim. yhdistyksiä tai tutkimus- ja koulutusorganisaatioita, jotka toimivat kuutoskaupunkien alueella. Eli kaupunkiorganisaatioita ei välttämättä tarvita mukaan osatoteuttajina pilottihankkeisiin.

Kysymys: Mikä on yritysten rooli, jos ovat hankkeen epäsuorina hyödyn saajina esim. pilottien kautta sovelletaanko esim. DeMinimis -sääntöä tai onko muita rajoituksia?

Hakuohjeissa kohdat:

“Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen liiketoiminnan kehittämiseen.”

“Hallinnoijan ja osatoteuttajien lisäksi hankkeella voi olla myös muita yhteistyökumppaneita (esim. pk-yritykset). Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. Yhteistyökumppani voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei kuitenkaan makseta tukea hankkeesta.”

Vastaus: Voittoa tavoittelevat yritykset eivät voi suoraan saada 6Aika-rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseen, mutta voivat osallistua hankkeisiin yhteistyökumppaneina antamalla hankkeisiin rahallista tai muuta panostusta. Yrityksiä halutaan hankkeisiin mukaan esimerkiksi kertomaan toiveistaan, sekä kehittämään ja testaamaan uusia palveluja yhdessä kaupunkiyhteisön eri toimijoiden kanssa. Yritykset ovat myös tässä 6Aika-haussa hankkeissa tehtävien toimenpiteiden pääasiallinen kohderyhmä.

Jos yritykset ovat hankkeessa hyödyn saajia (esim. saavat hankkeen kustantamaa konsultointia tai koulutusta) hankehakemuksessa tulee tehdä De Minimis -tuki-ilmoitus. Lisätietoja saat rahoittajalta.

Kysymys: Kuinka suuri on omarahoitusosuus 33% joka voi koostua joku kunnan/muun julkisen rahoituksesta tai yksityisestä rahoituksesta?

Hakuohjeissa kohdat:

“Kaikkien tuensaajien on osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella. Tuensaajan omarahoitusosuuden tulee sisältää tuensaajan omaa rahoitusta. Lisäksi osan omarahoitusosuudesta voi kerätä jostain muualta, esimerkiksi hankkeeseen osallistuvilta yrityksiltä. Jos hankkeen kohderyhmänä ovat pk- yritykset, on suositeltavaa, että osa hankkeen rahoituksesta koostuu yksityisestä rahoituksesta. Yksityisen rahoituksen määrä on indikaattorina toimintalinjan 2 erityistavoitteessa 4.1 ja sille on asetettu oh jelmassa tavoitetaso.”

Vastaus: Omarahoitusosuuden osuus on 33%, ja sen tulee olla julkista rahoitusta. Kaikkien tuensaajien on myös itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen omarahoitusosuudella. Kaupunki saattaa kattaa osan tuensaajan omarahoitusosuudesta (kuntarahoitus), jos kokee hankkeen strategisesti tärkeäksi alueelleen. Kuntarahoituksesta tulee neuvotella ao. kaupungin/kaupunkien kanssa ennen tuen hakemista. Hakijan omarahoitusosuudesta ja/tai kaupungin sitoutumisesta esitettyyn rahoitusosuuteen tulee toimittaa kirjallinen todistus rahoitushakemuksen liitteenä tai viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä.

Kysymys: Miten rahoitus tilitetään ajallisesti? Pitääkö organisaatiolla olla siis kassassa rahaa tekemiseen ja tuet jälkikäteen, vai maksetaanko etukäteen tai erissä ja kuinka paljon ja milloin.

Vastaus: Periaatteessa ennakkorahoitus on mahdollista tällä rahoituskaudella. Käytännössä julkisyhteisöile sitä myönnetään vain erityistapauksissa. Hankkeelle tehdään maksatushakemukset raportointikausittain (rahoittaja määrittelee raportointikauden) EURA2014-järjestelmään, jonka jälkeen hyväksyttyjen kulujen perusteella maksatus suoritetaan hankkeen hallinnoijaorganisaatiolle (joka myös koostaa maksatushakemukset muiden osatoteuttajien toimittamien tietojen perusteella). Tuen saa siis jälkikäteen maksatushakemusten laatimisen jälkeen.

Kysymys: Paljonko on haettavissa oleva rahoitus per hanke?

Hakuohjeissa kohdat:

“Kertakorvausmallin mukaisissa hankkeissa julkisen rahoituksen osuus on korkeintaan 100 000 € (= EU/valtio + kuntarahoitus + muu julkinen rahoitus). Kertakorvaushankkeessa on hankkeen tuloksen ja toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä.”

Vastaus: Yksittäisen hankkeen budjettia ei ole nyt käynnissä olevassa haussa rajattu ennakkoon, mutta hakukierroksen kokonaisbudjetti on määritelty, ja rahoitusta on jaossa tässä haussa maksimissaan 5 milj. € (yhteensä jaettavaksi kahden eri painopistealueen kesken). On mahdollista että jatkossa voidaan ennakkoon määritellä haussa oleville hankkeilla maksimibudjetti.

Mainitsemasi kertakorvausmalli sopii pienille hankkeille, joiden tulokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. Tällöin hankkeen julkisen rahoituksen osuus voi tosiaan olla korkeintaan 100 000€ eli tämä malli tosiaan rajaa hankkeen budjettia.

Kysymys: Ketkä muut ovat hakemassa ja mihin aiheisiin, kannustetaanko jossain avoimeen hakemiseen ja ideoiden ristiinpölyttämiseen?

Vastaus: 6Aika-strategiassa kannustetaan avoimeen hakuprosessiin ja ideoiden yhteistyöstämiseen muiden mahdollisten hakijoiden ja kaupunkien kesken. Tähän tarkoitukseen on myös avattu 6Aika.fi -sivustolle yhteydenottolomake, jonka avulla jo välitit nämäkin kysymykset. Jos haluat hankeideaasi palautetta kuutoskaupungeilta tai löytää mahdollisia hankekumppaneita, käy jättämässä hankeaihiosi tai verkostoitumispyyntösi yhteydenottolomakkeen kautta täppäämällä kohtaan “tukityyppi”, että “haluan hankeideaani palautetta”. Tällöin sinulle avautuu hieman erilainen setti kysymyksiä, jossa mm. kysytään etsitkö hankkeen toteutukseen kumppaneita. Kun olet jättänyt yhteydenottolomakkeen, tulee tästä tieto meille strategiatoimistoon ja me puolestaan laitamme pyyntösi eteenpäin oikealle 6Aika-kaupunkikoordinaattorille, joka aloittaa asian käsittelyn ja on yhteydessä jälleen sinuun. Jatkossa on myös tarkoitus, että erilaiset hankeaihiot tulisivat (hakijan suostuessa) kokonaan julkiseen käsittelyyn

Trello-lomakkeille, jossa niistä voidaan keskustella ja niitä voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. Tämä saattaa tulla käyttöön jo seuraavalla 6Aika-hakukierroksella.

Vaihtoehtoisesti voit aina olla suoraan yhteydessä kaupunkien 6Aika-koordinaattoreihin, jotka voivat keskustella hankeaihiosta kanssasi, tarkastella sen sopimista 6Aika-strategiaan ja kyseiseen hakuun ja suositella mahdollisia yhteistyökumppaneita. Aina miettiessäsi hankehakemuksen jättämistä 6Aika-strategian hakuihin on suositeltavaa keskustella 6Aika-kaupungin/kaupunkien kanssa hankeaihiosta.

Yllä mainittujen toimenpiteiden lisäksi tarkoituksenamme on jatkossa kehittää muitakin välineitä ja tapoja hankkeiden yhteiseen kehittämiseen, toimijoiden verkottamiseen ja ideoiden ristiinpölytykseen. Nyt on siis vasta päästy alkuun, ja jatkoa on luvassa.

Kysymys: Just checking – Tarvitseeko osatoteuttajien kirjautua ja täydentää tietojaan / “allekirjoittaa” jotain EURA:ssa, vai tekeekö päähakija kaiken EURA-työn.

Vastaus: Hankkeen päätoteuttaja jättää yhden yhteisen EURA2014-hakemuslomakkeen kaikkien yhteishankkeen toteuttajien puolesta. Yhteishankkeissa projektihakemuksen liitteenä toimitetaan aiesopimus yhteishankkeen toteuttamisesta. Aiesopimuksessa osatoteuttajat sitoutuvat yhteiseen hakemukseen, sopivat hankkeen hallinnoijasta ja valtuuttavat päähakijan/hallinnoijan jättämään EURA2014- hakemuslomakkeen puolestaan. Tämä on erittäin tärkeää, koska harkinnanvaraista avustusta ei voida myöntää sellaiselle taholle, joka ei ole ao. tukea hakenut.

Kysymys: Miten muuten arvonlisäverot? Kun hankkeen osatoteuttajat (esim Open Knowledge Finland ry) eivät ole arvonlisävelvollisia, miten hankkeen kustannukset raportoidaan? Jääkö ALV (jota toteuttajat eivät siis saa vähennettyä) heidän tappioksi hankkeesta vai voiko ne sisällyttää kustannuksiin?

Vastaus: Hakemuksessa kunkin osatoteuttajan taustalomakkeessa merkitsette jääkö arvonlisävero hakijan/osatoteuttajan/tuen siirronsaajan lopulliseksi kustannukseksi. Arvonlisäverovalinta tehdään sen mukaan, ilmoitetaanko hankkeen kustannukset verottomina vai sisältyykö kustannuksiin arvonlisävero. Jos arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, arvonlisävero ei ole tukikelpoinen ja kustannukset ilmoitetaan verottomina. Jos taas arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi, ilmoitettaviin kustannuksiin tulee sisällyttää arvonlisävero. Viranomainen voi tarvittaessa pyytää arvonlisäveroselvityksen hakijan/osatoteuttajan/tuen arvonlisäveroaseman selvittämiseksi.

Kysymys: Hakuoppaassa on lause “Yhteishankkeessa kaikkien osatoteuttajien tukiprosentti on sama” – Joonas Pekkanen kertaalleen soitti ja kysyi, tarkoittaako tämä myös, että kaikkien osatoteuttajien omarahoitusprosentin tulisi olla sama ja vastaus oli, että ei vaan osatoteuttajat voivat sopia sen keskenään.

Vielä kerran rautalangasta vääntäen kysyisin, että miten osatoteuttajan tukiprosentti lasketaan? Onko allaoleva karkea budjetti OK?

Esim.
100 000        Hankkeen kokonaisbudjetti

Rahoitus: 30 000        Osatoteuttaja 1 omarahoitus 3 000          Osatoteuttaja 2 omarahoitus 67 000        EAKR - tuki hankkeelle

Kulut (50%-50%) 50 000        Osatoteuttaja 1 kulut 50 000        Osatoteuttaja 2 kulut?

Vastaus: Asia on juurikin noin kuin esimerkissänne esitätte. Tukiprosentti on kaikille osatoteuttajille sama. Tässä tapauksessa max 67%. Tukiprosentti lasketaan koko hankkeelle, hankkeen kokonaisbudjetista, eli se on sama kaikille osatoteuttajille (tässä tapauksessa mx 67%). Esim. 100 000€ hankkeelle kokonaisuudessaan tukimäärä on 67 000€. Omarahoitusosuus hankkeelle on tällöin 33 000€ ja se voidaan jakaa osatoteuttajien kesken samoin kuin tukiosuus. Hankekonsortio itse voi sopia omarahoitus- ja tukiosuuden jakautumisen. Jos yksi toimija on valmis kantamaan suuremman vastuun omarahoitusosuudesta, niin se on rahoittajalle ok. Lisäksi teillä on mahdollista kerätä hankkeelle ulkopuolista rahoitusta (eli joku toimija, joka ei ole osatoteuttajana hankkeessa, rahoittaa hanketta). Joka tapauksessa jokaisella osatoteuttajalle tulee olla jonkinlainen omarahoitusosuus hankkeelle. Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää, ja tuen hakijan tulee itse (omarahoitus) osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei poikkeamiseen ole erityisiä syitä (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta, 8/2014, 15§). EURA-järjestelmässä osatoteuttajan taustalomakkeessa olevaan rahoitussuunnitelmaan osatoteuttajan toiselta toimijalta saama rahoitusosuus merkitään ulkopuolisena rahoituksena.

Kysymys: Hakuoppaassa on lause: “Osa yhteishankkeen toimenpiteistä voidaan myös hankkia kolmansilta osapuolilta ostopalveluina. Kaikissa hankinnoissa tulee noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. Suoraan tietylle alihankkijalle osoitetut alihankinnat eivät siis ole mahdollisia.” Kansallisessa lainsäädännössä tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo on 30 000 €, jonka alle jääviin niin sanottuihin pienhankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Onko kynnysarvon alapuolelle jääviä hankintoja mahdollista osoittaa tietyille alihankkijoille 6AIKA -hankkeissa?

Vastaus: Jos hankkeeseen liittyvään hankintaan ei ole sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007), on tuen saajan voitava esittää, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen (Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta, 8/2014, 23§).

Kohtuullisuuden osoittamiseksi hankinnasta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta tarjoajalta sähköpostitse tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Tuensaajan on pyynnöstä toimitettava hankinta-asiakirjat viranomaiselle sekä esitettävä ne tarkastusten yhteydessä.

Ette voi kirjata hankesuunnitelmaan jo valmiiksi valittuja palveluntarjoajia tai suorahankintoja. Lähtökohta on, että kaikki hankinnat kilpailutetaan/hintavertaillaan lakisääteisen kustannusten kohtuullisuuden osoittamiseksi.

Kysymys: Joissain yhteyksissä on sanottu, että 6AIKA hakujen kiireellisen aikataulun takia hakijoiden olisi mahdollista täydentää hakemusta, kunhan dedikseen mennessä on muodollisesti pätevä hakemus sisällä. Onko tämä vain huhupuhetta, vai voiko hakemusta täydentää 27.2. dediksen jälkeen ja jos voi, niin miltä osin ja miten täydentäminen tapahtuisi käytännössä.

Vastaus (6aikatoimisto): Selkeimmän ja varmasti paikkaansa pitävän vastauksen tähän saat rahoittajalta. Sen verran tiedämme, että kun rahoitettavaksi valitut hankkeet ovat tiedossa, saattaa rahoittaja käydä hankkeiden kanssa vielä ns. rahoitusneuvottelut (täsmennyskierros), joissa käydään läpi se, onko hakemuksessa vielä jotain teknistä korjattavaa ennen lopullista rahoituspäätöstä.

Avoin julkishallinnon data -mestarikurssilaiset avasivat dataa

laurasillanpaa - June 18, 2014 in Featured, Uncategorized

8016200072_36046a718f_b

Kuva: justgrimes. CC BY-SA. https://www.flickr.com/photos/notbrucelee/

 

Avoimen datan edelläkävijöiden joukkoon liittyi 14 julkishallinnon organisaatiota, kun he sitoutuivat avaamaan julkisin varoin tuotettua dataa kansalaisten käyttöön osana Open Knowledge Finland ry:n järjestämää Avoin julkishallinnon data -mestarikurssia. Kurssi järjestettiin Aalto-yliopiston Median laitoksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Voimassa olevaan hallitusohjelmaan on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi avoimen datan tuottaminen. Esimerkkinä toimivat Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian vastaavanlaiset avoimen hallinnon tavoitteet. Julkishallinto kerää ja tuottaa valtavat määrät dataa, joka on perinteisesti ollut saatavilla maksua vastaan. Maksullisuus on haitannut etenkin pienten ja keskisuurten yritysten sekä yksityishenkilöiden mahdollisuutta hyödyntää dataa.

Data on avointa, kun se on maksutta ja vapaasti kaikkien saatavilla sellaisessa muodossa, joka mahdollistaa sen hyödyntämisen, muokkaamisen ja jakamisen ilman sosiaalisia, lainsäädännöllisiä tai teknologisia rajoituksia. Avoimen datan uskotaan mahdollistavan uusien palveluiden luomisen, parantavan datan laatua, lisäävän hallinnon läpinäkyvyyttä sekä edistävän avointa demokratiaa.

Mestariksi verkostossa

Avoin julkishallinnon data -mestarikurssi oli suunnattu julkishallinnon organisaatioille, jotka halusivat päivittää ja vahvistaa osaamistaan tai jotka suunnittelivat datan avaamista, mutta joilta puuttui organisaation sisäinen tarvittava osaaminen. Kurssi järjestettiin yhdessä Avoin kulttuuridata -mestarikurssin kanssa.

Tavoitteina oli tarjota tietoa ja välineitä datan avaamiseksi sekä saada organisaatiot pohtimaan hallussaan olevan tiedon ja datan laajempia käyttömahdollisuuksia. Taustalla oli vahva näkemys vertaisoppimisen mahdollisuuksista sekä verkostoitumisen merkityksestä organisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittämisessä.

Avointa dataa lähestyttiin kurssin aikana monesta näkökulmasta. Onnistunut avaaminen edellyttää vähintään datan avaamisen syiden ja perusteluiden miettimistä, datan siivoamista sekä avoimiin lisensseihin tutustumista. Tärkeää on myös datan jatkokäytön mahdollisuuksien pohtiminen niin asiakkaan kuin datan jatkokäyttäjän – esimerkiksi sovellussuunnittelijan – näkökulmasta.


Osallistujaorganisaatioiden avaukset

Avoin julkishallinnon data -mestarikurssin tavoitteena oli, että jokainen osallistujaorganisaatio avaa kurssin aikana dataa. Avauksissa hyödynnettiin Creative Commons -lisenssijärjestelmää. Kyseessä on tekijöille ja oikeudenhaltijoille suunnattu vastikkeeton palvelu, jonka avulla voi helposti ilmaista tahtonsa niistä ehdoista, joilla haluaa vapauttaa työnsä muiden käytettäväksi.

Koko kevään kestänyt kurssi huipentui 12.6.2014 Kiasmassa pidettyyn päätöstilaisuuteen. Päivän aikana osallistujat esittelivät avaamaansa dataa sekä tekivät avaamisen ja yhteistyön jatkosuunnitelmia. Osa organisaatioista julkistaa avauksensa myöhemmin kesän aikana. Lisäksi moni avatuista sisällöistä täydentyy koko ajan.

Lisätietoja: http://datakoulu.fi

Laura Sillanpää, koulutuskoordinaattori, Open Knowledge Finland, laura.sillanpaa[a]okf.fi

Tarmo Toikkanen, tutkija, Aalto-yliopisto, tarmo.toikkanen[a]aalto.fi  sekä Creative Commons Suomi, Open Knowledge Finland

 

Avatut julkishallinnon datat:

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike: Tiedot ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä. http://beta.avoindata.fi/data/dataset/ymparistoterveydenhuollon-valvontayksikot. Maatilojen tuotantosuunnat Ely-keskuksittain vuosina 2008-2012. http://beta.avoindata.fi/data/dataset/maatilojen-tuotantosuunnat-ely-keskuksittain-vuosina-2008-2012

Suomen riistakeskus: Suomen riistakeskuksen yleistä koodistoa: riistakeskuksen alueet, riistanhoitoyhdistykset, hallisaalis- ja poronhoitoalueet, riistaeläinlajit, riistaeläinlajiluokat, eläinten iät, sukupuolet. http://riista.fi/avoindata/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan tiedot 2007-2014. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/hoitoonpaasy-erikoissairaanhoidossa

Tilastokeskus: Väestölaskentatietoja 1987-2010. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/vaestolaskentatietoja-1987-2010

Ulkomininisteriö: Suomen kehitysyhteistyön tilastot 2006-2017.http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/suomen-kehitysyhteistyon-tilastot  

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori & Valtiokonttori: Kansalaisen asiointitilin käyttötilastot. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/kansalaisen-asiointitilin-kayttotilastot. Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelu Vetuman käyttötilastot. http://beta.avoindata.fi/data/fi/dataset/kansalaisen-tunnistus-ja-maksamispalvelu-vetuman-kayttotilastot.