My Data -työryhmä

Open Knowledge Finlandin My Data -työryhmässä joukko yritysten ja julkishallinnon edustajia, tutkijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita on vuoden verran kasvattanut ymmärrystä ihmiskeskeisemmän henkilödatan käsittelyn mahdollisuuksista. Aihetta on kartoitettu niin teknisesti, liiketoimintanäkökulmasta kuin ihmisten oikeuksienkin kannalta.

My Data -seminaari 7.4.2014 klo 14:00

Open Knowledge Finland järjesti yhteistyössä OP-Pohjolan ja Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa iltapäiväseminaarin teemalla ‘My Data ja tietosuojasääntely’, katso seminaarin videotallenteet osoitteesta: http://fi.okfn.org/2014/04/07/my-data-seminaari-ja-verkkolahetys-7-4-2014/

 

My Data -selvitys

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Open Knowledge Finlandille toimeksiannon My Data taustaselvityksen tekemisestä. Selvitys julkaistaan viimeistään Avoin Suomi 2014 -tapahtuman yhteydessä 15-16.9.2014, vastuutekijöinä Antti Poikola, Kai Kuikkaniemi ja Ossi -kuittinen, mutta kaikki kiinnostuneet voivat osallistua My Data -työryhmän kautta.


Yhteystiedot ja viestintäkanavat

Liity ryhmän infolistalle (max 1 viesti/kk)

Group contact person: Kai Kuikkaniemi

Päivätyökseen My Data -työryhmän yhteyshenkilö Kai Kuikkaniemi toimii tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issä tutkijana ja projektipäällikkönä tutkimusaiheinaan mm. My Data, live-osallistaminen ja paikkojen ja digitaalisuuden kokemuksellinen yhdistäminen. Lisäksi hän on ollut perustamassa Screen.io live-osallistamis -start-upia ja toimii yrityksen toimitusjohtajana.

+358 50 543 9283, kai.kuikkaniemi[a]okf.fi, @kaikuikkaniemi

 

Facebook-logo-small2 Discussion Group google-drive-logo Shared Documents

 


Ihmiskeskeinen vai yrityskeskeinen ratkaisu henkilökohtaisen datan hyödyntämiseen?

Artikkeli julkaistaan Sytyke lehdessä 20.3.2014

minundata

Meistä kaikista tallennetaan jatkuvasti valtavia määriä tietoja julkishallinnon rekistereihin, yritysten asiakasjärjestelmiin ja käyttämiemme verkkopalvelujen tietokantoihin. Henkilökohtaisen datan hyödyntämisestä povataankin merkittävää tulevaisuuden markkinaa.

Omadata tai My Data on alun perin Britanniasta lähtöisin oleva termi. Sillä viitataan käytäntöihin, joilla ihmisille annetaan oikeus ja pääsy heistä kerättyyn dataan kuten ostotietoihin, liikennetietoihin, teletietoihin, energiatietoihin, eri verkkopalveluihin kertyvään dataan jne. Keskeistä My Data -ajattelussa on, että data on teknisesti helposti käytettävissä ja yksilö voi hallita, kuinka sitä hyödynnetään ja jaetaan edelleen.

Kaikki data ei voi olla avointa. Avoimuus ja yksityisyyden suoja ovat kolikon kaksi puolta, joita molempia pitää edistää tasapainossa. Avoimen datan juna liikkuu jo hyvin, mutta myös ihmisten henkilökohtaisen datan alueella selkeillä datan hallinnan periaatteilla, paremmalla yhteentoimivuudella ja datan siirrettävyydellä voidaan saavuttaa mittavia hyötyjä. Esimerkiksi World Economic Forum on valinnut henkilödatan “personal data” yhdeksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintakenttää muokkaavista voimista.

Kun yhdistetään avointa dataa ja ihmisten henkilökohtaista dataa, voidaan vaikuttaa merkittävästi muun muassa terveydenhoitoon, kehittää sovelluksia oman elämän hallintaan ja itsestä oppimiseen sekä toteuttaa eettisesti palveluiden räätälöintiä ja kohdistettua markkinointia. Esimerkiksi ostodatan pohjalta voidaan tarjota palveluita, jotka auttavat ihmisiä muokkaamaan kulutustottumuksiaan säästävämmiksi, ekologisemmiksi, eettisemmiksi tai terveellisemmiksi.

Henkilökohtainen, rikas profiilitieto voi olla vaihdannan väline. Kuluttaja antaa palveluntarjoajalle pääsyn osaan hänen henkilökohtaisesta datastaan ja saa vastineeksi paremmin tarpeitaan vastaavaa palvelua. Tällä hetkellä yritykset käyttävät rahaa, vaivaa ja joskus myös huonosti päivänvaloa kestäviä keinoja potentiaalisten asiakkaiden profilointiin, seurantaan ja mainonnan kohdentamiseen. Yritykset hyötyisivät, jos asiakkaat voisivat itse jakaa haluamansa tiedot itsestään ja kertoa, minkälaisista tuotteista tai palveluista ovat kiinnostuneita ja millä ehdoilla. Yksi My Dataan läheisesti liittyvä ajatus on niin sanottu Vendor Relationship Management (VRM) eli toimittajienhallinta. Sen lisäksi, että minusta on tietoja useiden yritysten asiakasjärjestelmissä (CRM, Customer Relationship Management), voisin tallentaa omaan järjestelmääni tiedot kaikista yrityksistä, joiden asiakas olen. Tällainen henkilökohtainen toimittajarekisteri voisi sisältää sopimuksia, takuukuitteja ja historian yhteydenpidostani kunkin yrityksen kanssa. Sen avulla voisin esimerkiksi muuttaessani jakaa automaattisesti uudet yhteystiedot kerralla kaikille niille haluamilleni yrityksille.

Henkilötiedon laajempaa hyödyntämistä varjostavat yksityisyyden katoamiseen liittyvät tutun synkät tulevaisuudenkuvat. Jo nyt yritykset ja valtiot tietävät meistä liikaa, eivätkä yksilöt enää voi kontrolloida sitä, mitä heidän henkilökohtaista dataa kenelläkin on. Kehittyvillä My Data -käytännöillä ja lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan yksilöiden asemaa ja oikeuksia heitä koskevien tietojen hallintaan. Samalla pyritään toteuttamaan henkilötietoon liittyvän liiketoiminnan järjestäytyminen ihmiskeskeisesti niin, että synkät skenaariot voidaan välttää.

Avoimella datalla ja My Datalla on paljon yhteistä. Molemmissa tarvitaan yhteisistä periaatteista sopimista, viisasta sääntelyä sekä koneluettavia rajapintoja, standardeja ja palveluita tiedon hallittuun siirtämiseen, varastointiin, käsittelyyn ja analysointiin. My Datan puolella kehitys on maailmanlaajuisesti vasta alkutaipaleella. Eri toimialoilla on aloitteita, kuten Green Button, oman energiadatan lataamiseen, tai vaikkapa terveyspuolella suomalainen Taltioni, mutta yhtenäistä tapaa ja standardia henkilötietojen käsittelyyn ei vielä ole. Nyt on oikea aika toimia sen puolesta, että yksityisen datan käsittelyyn syntyvät käytännöt pohjautuvat avoimiin standardeihin eivätkä esimerkiksi yksittäisten yrityksten hallitsemiin datamonopoleihin.

EU:ssa on parhaillaan valmisteilla uusi tietosuoja-asetus, joka tulee siirtymäajan jälkeen korvaamaan myös voimassa olevan suomalaisen henkilötietolain. EU:n perusoikeuskirjaan on kirjattu, että “jokaisella on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita hänestä on kerätty, ja saada ne oikaistuksi”. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun kansalainen pyytää rekisterinpitäjältä tietoja itsestään, tämä useimmiten lähettää paperitulosteena otteen, josta tiedot käyvät ilmi. Kansalaiset vaativat yhä voimakkaammin omien tietojensa saamista paperitulostetta käyttökelpoisemmassa muodossa. On mahdollista, että tietosuoja-asetus antaisikin kansalaisille oikeuden saada omat tiedot käyttöönsä koneluettavassa muodossa ja siirtää ne niin halutessaan helposti palvelusta toiseen. Muutos on kuitenkin herättänyt vastarintaa ja toistaiseksi on epävarmaa, kuinka tiukat “My Data” -vaatimukset asetukseen loppujen lopuksi tulee. Asetusluonnoksia käsitelevät sekä jäsenmaiden hallitusten edustajat ministerineuvostossa että poliitikot avustajineen Euroopan parlamentissa.

Elinkeinoelämä lobbaa asetuksen tiukkuutta vastaan muun muassa kasvavan hallinnollisen taakan pelossa. Lähes kaikki yritykset ja yhteisöt ovat nykyisin tavalla tai toisella henkilörekisterin pitäjiä ja tiukkenevat säännökset edellyttäisivät investointeja tietojärjestelmiin. Toisaalta asiakastietojen parempaan hallintaan kannattaa sijoittaa muutoinkin. Post Snowden -maailmassa kuluttajien luottamuksella on yhä suurempi arvo. Ylimääräisen kuluerän sijaan My Datan toteuttaminen voidaan nähdä osana palveluiden digitalisaatiota ja luontevana siirtymisenä API-aikakaudelle. Lähes kaikilla startup-maailmassa menestyvillä yrityksillä ja verkkopalveluilla on jo ohjelmallinen rajapinta eli API. Rajapinnan portinvartijana toimii yleensä palvelun käyttäjä, joka päättää itse, mille tahoille häntä koskevia tietoja saa luovuttaa.

Tietosuoja-asetuksen voimaantuloa ei kannata jäädä odottelemaan vaan henkilökohtaisen datan helppoa saatavuutta ja parempaa yhteentoimivuutta kannattaa tavoitella asetuksista riippumatta. Samalla yritykset voivat parantaa kilpailukykyään laittamalla asiakastietojärjestelmänsä kuntoon. Vaikka My Data -liikehdintä on lähtöisin Briteistä, ollaan sielläkin vielä käytännön toteutuksissa alkumetreillä. Suomella on etu puolellaan, sillä pienessä maassa eri sektoreiden yhteentoimivuus on helpompi saavuttaa. Onnistuneet ratkaisut voidaan skaalata maailmalle.

Antti Poikola, Markus Petteri Laine ja Kai Kuikkaniemi OKFFI / My Data -työryhmä

Comments are closed.